Laitoskuntoutusta

Vaikeavammaisella on oikeus muun muassa Kelan kustantamana päästä laitoskuntoutukseen. Riippuen henkilön vamman vaikeudesta ja hänen muusta tilanteesta ynnä muusta, laitoskuntoutusjakson pituus vaihtelee. Tosin on ollut huomattavissa, että Kela on tiukentanut laitoskuntoutuksen kriteereitä.

Itse saan nauttia kaksiviikkoisesta laitoskuntoutusjaksosta. Olen kuitenkin hakenut kaksi kertaa kahta viikkoa vuodessa. Kela vain myöntää yhden jakson perustellen sillä, että minulla on riittävästi avokuntoutusta, joista tulleiden palautteiden perusteella toimintakykyni on pysynyt ennallaan.

Tietenkin olen tyytyväinen tuohon kaksiviikkoiseenkin. Tosin kateellisena suomalaisena ajattelen, miksi joku muu saa. Eniten pohdin seuraavaa: olen harvoista vaikeavammaisista kansalaisista työssäkäyvä, joka omalla aktiivisuudellaan pyrkii edistämään muidenkin vammaisten elämää. Kela ei ilmeisesti arvosta edellä mainittua asiaa ja omaa "tuottoisuuttani", kun en saa lisää laitoskuntoutusta. Jos olisi entistä enemmän laitoskuntoutusta, se luonnollisesti parantaisi minun aktiivisuuttani vaikuttajana yhteiskunnassamme.

Olen pitänyt laitoskuntoutusjaksoni samassa kuntoutuskeskuksessa vuosikymmenien ajan, koska ensiksikin vaihto täysin uuteen paikkaan toisi jännitystä ja stressiä. Kuntoutuksesta saatu hyöty jäisi taka-alalle oman stressini rinnalla. Toiseksi tutussa paikassa tiedän paikan palvelut ja voin suunnitella sen, mitä haluan jaksoltani. Siellä uskallan antaa myös negatiivista palautetta ja kehittämisehdotuksia.

Olen joskus kutsunut laitoskuntoutusjaksoani "itselliseksi lomaksi": saan mennä yksin ilman ketään lähiyhteisön ihmistä. Kun jaksoni on päivittäin ohjelmoitu, voin mennä ohjelman mukaisesti paikasta toiseen ilman, että ajattelen työ- ja muita kotona tapahtuvia kuvioita. Siis olen moniammatillista kuntoutusta täyttävällä lomalla!

Santra