Sosiaalisen tason pohdintaa


Kuva: Papunetin kuvapankki, Sclera (www.sclera.be)

Kun nyt saan ohjausta kotiin Autismisäätiön satelliittiohjaajilta (kerran viikossa käynti – joku neljästä ohjaajasta + soitto keskiviikkoaamuisin) olen joutunut jälleen kerran miettimään ilmiötä nimeltä ’sosiaalinen taso’. Usein nimittäin kun kuormitun vuorovaikutuksesta joidenkin ihmisten kanssa koen, että heidän ’sosiaalinen tasonsa’ on liian korkea minulle. Minä kun tarvitsen vahvasti autistien ’sosiaalista tasoa’. Tuli tarve eritellä, mitä oikein tarkoitan, jotta osaan kertoa ohjaajille, missä menee vikaan.

  1. SOSIAALINEN VS. KULTTUURISET SOSIAALISET TAVAT

    Sosiaalinen tarkoittaa näkemykseni mukaan itseä ja toisia eri tilanteissa huomioonottavaa henkilöä. Sosiaalisuus kanavoituu kulttuurisiksi sosiaalisiksi tavoiksi – esim. USA:ssa on tapana jutella paljon smalltalkia, mutta suomalaisessa kulttuurissa kestetään hiljaisuutta paremmin ja jopa paheksutaan vieraan yritystä smalltalkiin. Autistisia kulttuurisia tapoja voisivat olla esim. suuren henkilökohtaisen reviirin tarve, rinnakkain ei vastakkain asettautuminen, toimintaa ja persoonaa jäsentävien struktuurien tarve jne. Itse olen kovinkin sosiaalinen, mutta tarvitsen nimenomaan autistisia kulttuurisia tapoja ja tavalliset suomalaiset kulttuuriset käytännöt (esim. tutustuminen, tervehtiminen, juhlissa oleminen, rupattelu jne. ) ovat minulle vaikeita ja kuormittavia. Sosiaalisuuteen kuuluvaa empatiaa pitäisi saada sen kulttuurisen sosiaalisen tapakulttuurin puitteissa, jota henkilö edustaa. Siis myös autistisille kulttuurisille tavoille tulisi riittää empatiaa. Tässä on usein puutteita.

  2. SOSIAALINEN VS. HILJAINEN/PUHELIAS

    Usein sotketaan sosiaalisuus ja puheliaisuus toisiinsa. Hiljainen voi olla paljon sosiaalisempi kuin puhelias, joka paapattaa mielellään omista asioistaan joka paikassa ja kaikille eikä ehkä kuuntele niinkään muita. Itse olen hyvinkin sosiaalinen, mutta puhumista mieluummin kirjoitan – olen kovinkin kommunikatiivinen.

  3. INTROVERTTI VS. EKSTROVERTTI

    Introvertti pohdiskelee ja tutkii omaa sisintään ja elää tätä kautta. Ekstrovertti elää sosiaalisista suhteista. Nämä maailmat on toisinaan vaikea saada kohtaamaan keskustelussa. Itse olen kovinkin introvertti.

  4. SEURALLINEN VS. VIIHTYY YKSIN

    Autistikin voi olla kovinkin seurallinen. Itse olen kovinkin seurallinen autisti, mutta joudun olemaan paljon yksin olosuhteiden pakosta. Toisaalta normihenkilö voi pitää kovasti esim. yksin samoilemisesta metsässä tai yksinäisistä koti-illoista.

  5. SUBJEKTIIVINEN VS. OBJEKTIIVINEN

    Tämä on äärimmäisen tärkeä ero. Normihenkilöt ovat yleensä kovin subjektiivisia ja tekevät asioista subjektiivisia tulkintoja tai arvauksia esim. siitä, mistä johtuu jonkun henkilön paha mieli. Itse autistina kuormitun kovasti subjektiivisista tulkinnoista (arvauksista) ja tarvitsen todella objektiivista ajattelua (tilanteen tasapuolista arviointia, joka perustuu oikeuteen ja kohtuuteen ja asioiden ontologiaan eli olemukseen). Minua kuormittaa kovasti se, että joudun aina keskustelujen jälkeen miettimään tilanteet ja asiat objektiivisessa valossa. Kannustaisin objektiivisuuteen autistien kanssa! Näin voidaan ehkä useinkin välttää erilaiset vuorovaikutuksen häiriöt. Näin ainakin itselläni.

  6. ÄLYLLISESTI KEHITYSVAMMAINEN VS. ’NORMIÄLY’ VS. ’JONKINASTEEN NERO’

    Kannatan ehdottomasti ’kaikki pelaa’ – asennetta, oikeassa paikassa. Mutta älykkyyden eroavaisuudet tuottavat myös eri tasoisia älyllisiä tarpeita, jotka tulisi ottaa huomioon.

Omalla kohdallani tällainen erittely saa aikaan uusia näkökulmia asioihin, tässä tapauksessa ’sosiaaliseen tasoon’. Näiden tekijöiden avulla voi kukin miettiä oman yhdistelmänsä ’sosiaalista tasoa’ ja pystyä näin elämän realiteettien elämiseen omalla tasollaan.

Blogiterveisin,

Pia

Kommentit

Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista, Pia. Toivoisin, että kirjoittaisit myöhemmin siitä, mitä tarkoitat autistisilla kulttuurisilla tavoilla. ("Sosiaalisuuteen kuuluvaa empatiaa pitäisi saada sen kulttuurisen sosiaalisen tapakulttuurin puitteissa, jota henkilö edustaa. Siis myös autistisille kulttuurisille tavoille tulisi riittää empatiaa.") Tämä kiinnostaa minua kovasti.

Toinen mielenkiintoinen asia on objektiivisuus: "Minua kuormittaa kovasti se, että joudun aina keskustelujen jälkeen miettimään tilanteet ja asiat objektiivisessa valossa. Kannustaisin objektiivisuuteen autistien kanssa! Näin voidaan ehkä useinkin välttää erilaiset vuorovaikutuksen häiriöt." Mitä tarkoitat objektiivisuudella? Millä tavalla ollaan objektiivisia/ toimitaan objektiivisesti autistien kanssa.

Itse olen neurotyypillinen ihminen. Autismi on minusta kiintoisa ilmiö. Kaikkein parasta siinä on se, että autistit pystyvät erittelemään ja kuvailemaan sitä itse luotettavasti ja kertomaan omista kokemuksistaan, joten meidän neurotyypillisten ei tarvitse jäädä pelkkien arvailujen varaan sen suhteen, miten autistit kokevat erilaiset asiat.
Hei Paula

Kiitos mielenkiinnostasi. Yritän vastata kysymyksiisi.
Autistisia kulttuurisia tapoja ovat mm. se, ettei katso toista silmiin tai että haluaa toimia vierekkäin ei vastakkain tai että tarvitsee struktuuria.

Objektiivisuudella tarkoitan asioiden mitattavuutta ja selkeiden tavoitteiden määrittelemistä kaikkiin tilanteisiin.

Yyst terv Pia?

Kommentointi on suljettu