Tulkkien koulutuksesta

Tiedostan alkaessani tätä blogikertaani kirjoittamaan, että tämä saattaa ärsyttää tai loukata joitain instansseja. Mutta aihetta olen pohtinut itsekseni ja muutamien henkilöiden kanssa, ja olen hiukan huolissani – toivottavasti suotta. Nyt kirjoitan omana itsenäni.

2000-luvun alussa tuli voimaan ensimmäiset puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon perusteet. Esimerkiksi Kuopiossa Savon ammatti- ja aikuisopisto on järjestänyt useita valmistavia koulutuksia. Voinen väittää, että ilman koulutuksia Savoon ei olisi tullut niin paljon ja niin nopeasti tulkkauspalvelun asiakkaita. Sillä jos muistellaan vuosituhannen vaihdetta, tulkkauspalvelupäätöksiä ei ollut juuri lainkaan.

Muutaman vuoden ajan nyt on koulutettu myös AMK-tulkkeja, joilla on viittomakielen tulkin pätevyys ja jotka ovat suuntautuneet myös kommunikaatiomenetelmien ohjaus ja puhevammaisten tulkkaus -opintoihin. Heistä siis samalla tulee puhevammaisten tulkkeja, jotka saavat Kelan hyväksynnän toimia tulkkauspalvelua antavina tulkkeina.

Olen itse ollut kouluttamassa molempia tulkkiopiskelijaryhmiä: Kun erikoisammattitutkinnon suorittajilta on ollut pääsyvaatimuksena alaan soveltuva perustutkinto ja työkokemus, heillä on kokemusta puhevammaisista henkilöistä. Vastaavasti tällaista aikaisempaa kokemusta ei välttämättä ole AMK-tulkeilla, jotka ovat saattaneet tulla suoraan lukiosta. Siispä toivoisin, että kummassakin on paljon käytännön harjoittelua, jotta heille kehittyisi oikeanlainen asenne ja kohtaaminen asiakaskuntaan.

Tietenkin koulutusuudistuksia ja muutoksia tulee – ei tiedä, miten säilyviä edellä mainitut koulutukset ovat. Lisäksi myös hakijoiden vähyys saattaa rajoittaa uuden ryhmän aloittamisen.  Toivottavasti jossain päin Suomea on edelleen kiinnostusta opiskella puhevammaisten tulkiksi.

Tässä olen pyrkinyt tähän asti melko neutraalisti käsittelemään molempia koulutuksia, siis EAT ja AMK. Tosin KELA omassa kilpailutuksessaan arvottaa koulutukset eriarvoiseksi: AMK-tulkki saa 3 laatupistettä ja erikoisammattitutkinnon suorittanut tulkki 1 laatupistettä. Jos olisin palveluntarjoaja, luonnollisesti palkkaisin AMK-tulkkeja, jotka ovat ”parempia” KELAn mielestä.

Käyttäjänä ajattelen, onko AMK-tulkki, jolla on vain koulutus ja siihen liittyvä käytännön harjoittelu, vai alan työkokemusta omaava EAT-tulkki soveltuvampi – vastausta en tarvitse edes pohtia! Olen erityisesti huolissani sellaisista puhevammaisista kanssaihmisistä, joiden kommunikaationaan ei ole suoraan tulkkaus, vaan tulkintaa: Jotta he saavat itsensä ilmaistua, he tarvitsevat tulkin tulkitsemaan esimeriksi kuvia.

Tehdessään työtä työntekijä oppii koko ajan. Siispä luotan, että AMK-tulkkikin työn myötä kykenee hallitsemaan vaikeatkin kommunikaatiomenetelmät ja muut systeemit. Mutta puhevammainen asiakas tarvitsee tulkkauspalvelua koko ajan, myös uuden tulkin perehdytysajan.

Toivon, että KELA pohtisi uudelleen kilpailutuksen pisteytystä. Silloin sekä EAT-tulkit että AMK-tulkit pystyisivät toimimaan tasavertaisina eikä kummankaan koulutus häviäisi.

 Santra

Kommentit

Pahoittelut että kommenttimme tulee vasta nyt. Ensinnäkin suuret kiitokset paneutumisestasi tulkkikoulutukseen, otamme aina kaiken palautteen sekä kehittämisehdotukset avosylin vastaan. Tulkkauspalvelu on asiakkaiden ja tulkkien yhteinen asia, jota on tärkeää myös kehittää yhdessä.

Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on kouluttanut puhevammaisten tulkkeja vuodesta 2011 alkaen. Meidän koulutuksessamme ”Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus – Tulkki (AMK)” opiskelijan täytyy valita joko viittomakielen tulkkaus tai puhevammaisten tulkkaus, ei siis ole mahdollisuutta syventyä tai pätevöityä molempiin. Tämä ihan siitä selkeästä syystä ettei neljä vuotta mitenkään riitä saavuttamaan korkeatasoista osaamista molemmista. Opiskelijoilla on siis kaksi vuotta yhteisiä opintoja, joiden aikana he saavat perustiedot kummastakin, kaksi viimeistä vuotta opiskelija opiskelee pääsääntöisesti valitsemansa syventävän ryhmän mukana. Tutkintonsa osana Diakista ei ole mahdollista valmistua molemmilta puolilta. Myös tulevassa opetussuunnitelman uudistuksessa on otettu huomioon, että opiskelija syventyy ja hakee valinnoillaan vakaata osaamista.

On totta että amk:sta valmistuvat tulkit ovat osaamiseltaan erilaisia kuin erikoisammattitutkinnosta valmistuvat. (Ajattelemme että) Niin ovat myös asiakkaat ja heidän tarpeensa. AMK-tutkinnon neljän vuoden aikana opiskelijat ovat perehtyneet eri kommunikaatiomenetelmiin hyvin laajasti, omaksuneet vahvan ammattieettisen pohjan ja osaavat tulkkauksen sekä teoriataustan että käytännöt. Meidän mielestämme nämä asiat turvaavat asiakkaiden oikeuden korkealaatuiseen tulkkauspalveluun, itsemääräämisoikeuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Teemme paljon yhteistyötä asiakkaiden kanssa, heitä käy meillä runsaasti mahdollistamassa opiskelijoiden kommunikointi- ja tulkkausharjoitukset ja heidän antinsa koulutuksessa on merkittävä. Saamamme palaute tulkkiopiskelijoidemme osaamisesta on ollut kiittävää ja he ovat myös työllistyneet hyvin.

Vuoropuhelu, avoimuus ja yhteinen kehittäminen takaavat koulutuksen jatkuvan kehittymisen asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tähän liittyen kutsuisimmekin sinut Santra mukaan Diakin puhevammaisten tulkkauksen työelämäryhmään – olisi hienoa saada sinut mukaan!

Gun-Viol Vik, tulkkauksen yliopettaja ja
Raija Roslöf, koulutuspäällikkö

Kommentointi on suljettu