Knill tai KKK-ohjelma on sekä arkikokemuksen että selvitysten perusteella yksi eniten käytetyimmistä tai eniten käytetyin opetusmenetelmä toiminta-alueittain opetuksesta Suomessa. Minun mielestäni se on myös yksi parhaista tai paras opetusmenetelmä, joten ehkä se ansaitsee ihan oman postauksensa.

Suomalainen keksintö KKK-ohjelma ei ole, vaan sen on ovat kehittäneet norjalaiset Marianne ja Christopher Knill. Norjasta ohjelma on levinnyt vuosikymmenten aikana eri puolille maapalloa. KKK-ohjelma on opetusmenetelmänä paitsi suosittu, myös pitkäikäinen. Monet 1980-luvulla kehitetyistä opetusmenetelmistä ovat vähitellen jääneet pois käytöstä, ja monet tuon vuosikymmenen jälkeenkin kehitetyt menetelmät ovat vähitellen hiipuneet pois.

Mikä siis on KKK-ohjelman suosion ja pitkäikäisyyden salaisuus?

Tarkoitus ja tarve

KKK-ohjelman taustalla on kehittäjien tarve luoda opetusmateriaali, jota sekä alan ammattilaiset että vanhemmat voisivat hyödyntää säännöllisesti ilman laajaa koulutusta. Ohjelman tarkoituksena on luoda mahdollisuus vuorovaikutukseen ja kontaktiin, joiden avulla kehitetään aistin käyttöä ja motorisia taitoja. Kuusi erilaista ohjelmavaihtoehtoa mahdollistavat KKK:n käytön kaikenikäisten ja monenlaisten ihmisten kanssa.

Musiikki on toiminta-alueittain opiskeleville oppilaille usein motivoiva ja tärkeä asia. Jokaiseen KKK-ohjelmaan onkin sävelletty musiikillinen kokonaisuus, jonka tarkoitus on herättää tarkkaavaisuutta ja tukea kontaktin syntymistä. Jokaista KKK:n harjoitusta tuetaan omalla musiikilla. Toistojen jälkeen oppilas oppii tunnistamaan äänen ja yhdistämään sen kyseisen ohjelman toimintoihin. Musiikin ohella tärkeää on myös läsnä oleva ja vuorovaikutukseen pyrkivä ohjaaja, joka on tutustunut ohjelmaan jo aikaisemmin.

Kehittäjien mukana paras tapa hyödyntää ohjelmaa on ottaa se suunnitelmalliseksi osaksi päiväohjelmaa. Harjoitusten olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä toteutua myös samaan aikaan päivästä.

Ohjelmien sisältö

KKK-materiaali pitää sisällään neljä varsinaista ohjelmaa sekä valmentavan ohjelman ja vaikeasti liikuntavammaisten ohjelman. Materiaali on tilattavissa Opikkeen kautta täältä. Ohjelman käyttö vaatii materiaalin hankkimisen, mutta sen jälkeen harjoittamien on maksutonta ja helppoa.

Kahdeksan minuuttia kestävän valmentavan ohjelman tarjoitus on tutustuttaa ohjattava ohjelman perusrakenteisiin. Se sopii muun muassa pienille lapsille tai kaikille, joilla on vaikeuksia keskittyä pitkäksi aikaa harjoituksiin.

Ohjelma yksi keskittyy pääosin ylävartalon liikkeisiin ja sen kesto on noin 15 minuuttia. Ohjelmassa kaksi vastaavasti keskitytään alavartalon liikkeisiin, ja myös sen kesto on 15 minuuttia. Ohjelmat kolme ja neljä ovat puolestaan kestoltaan 20 minuuttia. Ohjelmassa kolme painopiste on sosiaalisissa taidoissa, liikkumistaidoissa ja koordinaatiokyvyssä. Ohjelman neljä tavoitteena on kehittää edelleen kehonhallintaa, käsitteiden ymmärrystä sekä sosiaalisia taitoja. Vaikeasti liikuntavammaisten VLV-ohjelman kesto on 25 minuuttia. Ohjelmassa harjoitusten valmistelu- ja suoritusaikaa on pidennetty.

KKK arjessa

Omassa luokassani ja koulussamme KKK-ohjelmaa on toiminta-alueittain opiskelevien oppilaideni lukujärjestyksessä muutaman kerran viikossa. Oppilaille KKK-ohjelma on lähes poikkeuksetta mieluinen, ja oppimista on usein ilo seurata. Kaikkia pitkään töissä olleita aikuisia samana toistuva KKK ei sen sijaan ehkä aina innosta aivan yhtä paljon, mutta onneksi oppilaidemme innostus on tarttuvaa laatua.

Itse käytän eniten vaikeasti liikuntavammaisten VLV-ohjelmaa sekä nuorten luokassa myös ohjelmaa neljä. Vaikka itsellänikin on takana säännöllisiä KKK-tunteja pian 16 vuotta, on tavoitteenani mieluummin lisätä kuin vähentää sitä opetuksessa, koska sen kokonaisvaltaiset hyödyt leviävät myös kyseisten tuntien ulkopuolelle.

Kevättä ja kesää kohti minun on tapana siirtää opetusta mahdollisimman paljon ulos.

Olisiko tänä keväänä aika kokeilla knillata ulkona!

Outi

Kuvat: Papunet

Lähde: Marianne ja Christopher Knill: KKK-harjoitusohjelma. Opike 2008. 7. painos.