Hoivalluksia on verkkomateriaali itseopiskelun välineeksi muistisairaiden kanssa työskenteleville työyhteisöille.

Materiaali sisältää ryhmäkeskustelussa tarvittavat välineet:

• videon
• keskustelurungon kysymysten muodossa.

Yhteisö tulee tietoiseksi hyvistä vuorovaikutuskäytännöistään

Hoivalluksia on tarkoitettu ryhmätyöskentelyn välineeksi. Ryhmän osallistujat sopivat keskenään käytännön teoista, joilla hyvää vuorovaikutusta saadaan lisää yhteisön arkeen. Materiaali tajoaa välineitä

• lisätä keskustelua vuorovaikutuksesta
• antaa ideoita vuorovaikutuksen vahvistamiseen
• auttaa sopimaan käytännön tekoja.

Hoivalluksissa esitellään viisi osaavan kumppanuuden elementtiä: läsnäolo, odottaminen, vastaaminen, ilmaisun mukauttaminen ja tarkistaminen.

Tarkoituksena on, että työntekijät pitävät itsenäisesti seitsemän kokousta ja keskustelevat yhdessä yhteisön hyvistä vuorovaikutuskäytännöistä. Jokainen työntekijä saa myös mahdollisuuden pohtia omia kohtaamisen taitojaan ja päättää, mitä hän tekee, että vuorovaikutus muistisairaan ihmisen kanssa sujuu entistä paremmin.

Tavoitteena on, että yhteisössä jo olemassa olevaa hyvää saadaan lisää arjen kohtaamisiin.

Keskustelumateriaalia voivat hyödyntää päiväkeskuksissa, palvelutaloissa, hoiva- ja vanhainkodeissa sekä sairaaloiden vuodeosastoilla työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.

Hoivalluksia sopii yhteisölle, joka on valmis tarkastelemaan ja kehittämään omia vuorovaikutuskäytäntöjään pitkäjänteisesti ja sitoutuneesti. Suositeltavaa on, että mahdollisimman moni yhteisön työntekijöistä voi osallistua työpaikallaan järjestettäviin Hoivalluksia-kokouksiin ja saa omalla työajallaan toteuttaa yhdessä sovittuja, vuorovaikutusta vahvistavia käytännön tekoja.

Työntekijä tarvitsee hyviä vuorovaikutustaitoja kohdatessaan muistisairaan ihmisen

Muistisairaus muuttaa ihmisen kykyä ilmaista itseään ja ymmärtää läheistensä viestintää.

Sairauden edetessä puhe, lauseet ja sanat katoavat vähitellen. Vuorovaikutuksen voi kuitenkin rakentaa myös muiden keinojen kuin puheen varaan. Kohtaaminen ja yhteisymmärrys voivat tällöin syntyä sanattomasti: katseen välityksellä, yhteisellä hymyllä, kosketuksella ja läheisyydellä. Niiden avulla voi löytyä aivan uusi, yhteinen kieli.

Lue muistisairaudesta ja vuorovaikutuksesta.

Muistisairaiden ihmisten parissa työskentelevät henkilöt tarvitsevat hyviä vuorovaikutustaitoja. Ammatilliseen osaamiseen kuuluu, että työntekijä tietää, miten muistisairaus muuttaa ihmisen kommunikointia ja miten hän voi sopeuttaa oman viestintänsä kumppaninsa ja kulloisenkin tilanteen mukaan.

Vuorovaikutustaitoja voi oppia ja niihin kannattaa satsata, koska hyvässä vuorovaikutusympäristössä sekä muistisairas ihminen että työntekijä voivat hyvin.

Vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että työntekijät vahvistavat itsetuntemustaan ja oppivat tunnistamaan, miten heidän oma toimintansa vaikuttaa muistisairaan ihmisen osallistumismahdollisuuksiin. Kun työntekijät keskustelevat hyvistä vuorovaikutustavoista ja jakavat osaamistaan toistensa kanssa, yksittäisten työntekijöiden osaamisesta tulee koko työyhteisön yhteinen voimavara.

Hoivalluksia perustuu OIVAssa saatuihin kokemuksiin

Hoivalluksia on kehitetty Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekissa ja pohjautuu vuonna 2012 päättyneen OIVALLA vuorovaikutukseen –hankkeen kokemuksiin.

Hankkeessa huomattiin, että vuorovaikutus yhteisössä vahvistuu, kun sen työntekijöillä on mahdollisuus kokoontua säännöllisesti keskustelemaan ja jakamaan hyviä vuorovaikutuskokemuksia toistensa kanssa.

Voimavaroihin ja käytännön ratkaisuihin keskittyvä keskustelu vaikuttaa myönteisesti yhteisön ilmapiiriin ja lisää osallistujien tietoisuutta omasta osaamisestaan. Sen seurauksena muistisairaat ihmiset tulevat kohdatuiksi aiempaa yksilöllisemmin ja työntekijät jaksavat työssään paremmin.

Tietoa OIVAsta (Tikoteekki)