Huomioiva yhdessäolo (HYP) on tapa olla vuorovaikutuksessa paljon tukea tarvitsevien ihmisten kanssa. HYP perustuu australialaisen puheterapeutin Sheridan Forsterin luomaan HOP-toimintamalliin (engl. Hanging Out Program. Interaction for People at Risk of Isolation, 2008).

Huomioivan yhdessäolon mallia voi käyttää muun muassa ryhmäkodeissa, päivätoimintayksiköissä ja kouluissa. Näille sivuille on koottu perehdytysmateriaali, jonka avulla yhteisöt voivat ottaa huomioivan yhdessäolon toimintamallin käyttöön.

HYP-materiaalin on tuottanut Kehitysvammaliiton Tikoteekki, joka myös järjestää lyhyitä perehdytyskoulutuksia HYP-toimintamallin käynnistämisen tueksi. Lisätietoa HYP-käynnistäjäkoulutuksista. (Tikoteekki)

Yhteisiä hetkiä päivittäin

HYP-toimintamallissa perusajatuksena on, että jokainen ihminen tarvitsee vuorovaikutusta toisten kanssa ja että onnistuneet yhdessäolon kokemukset kannustavat kaikkia osapuolia lisäämään yhdessäoloa entisestään.

Vuorovaikutuksessa paljon tukea tarvitsevan ihmisen vuorovaikutustarpeet ja -keinot ovat hyvin yksilöllisiä ja hienovaraisia. On riski, että niitä ei huomata tai ymmärretä, ja ihminen jää ilman vuorovaikutusta.

Forsterin kehittämä toimintamalli ohjaa työntekijät varaamaan päivittäin kymmenen minuuttia mukavaan yhdessäoloon vuorovaikutuksessa tukea tarvitsevan ihmisen kanssa.

Videossa kerrotaan esimerkkien avulla Huomioivan yhdessäolon mallista. Toteutus: Tikoteekki.

Mitä taitoja tarvitset vuorovaikutuksessa tukea tarvitsevan ihmisen kanssa?

• Osaat heittäytyä tilanteeseen.
• Haluat viettää aikaa ja olla yhdessä hänen kanssaan.
• Osaat havainnoida, millainen yhdessäolo on hänen kannaltaan mielekästä.
• Pystyt päästämään irti sellaisista toiminta- ja vuorovaikutustavoista, jotka eivät toimi, ja kokeilemaan niiden sijaan jotain uutta.
• Osaat pohtia vuorovaikutustilanteita ja oman vuorovaikutustapasi merkitystä sekä kirjata havaintojasi muistiin.

Miten HYP otetaan käyttöön yhteisössä?

Huomioivan yhdessäolon mallin käynnistäjänä voi toimia kuka tahansa yhteisön työntekijöistä. Käynnistysvaiheessa pidetään kaksi kokousta, viikon välein. Kokouksissa perehdytään HYP-mallin perusajatuksiin sekä sovitaan, kenen tai keiden kanssa HYP-mallia aletaan toteuttaa.

Lue lisää HYP-toiminnan aloittamisesta.

Miten HYP tapahtuu käytännössä?

Huomioivassa yhdessäolossa keskeistä on työntekijän sitoutuminen päivittäisiin hetkiin vuorovaikutuksessa paljon tukea tarvitsevan ihmisen kanssa.

Käytännössä HYP-hetki on kymmenen minuutin tuokio, jolloin työntekijän huomio on sataprosenttisesti kumppanissaan. HYP-hetkessä ei suoriteta vaan tavoitteena on löytää yhdessä olemisen ilo kumppanin kanssa.

Päivittäisiä HYP-hetkiä toistetaan ennalta sovittu ajanjakso, minkä jälkeen toiminnan toteutumista ja vaikutuksia arvioidaan.

Yksi HYP-jakso voi kestää esimerkiksi 20 päivää, ja näitä jaksoja voidaan toistaa yhden henkilön kanssa niin pitkään kuin yhteisö katsoo tarpeelliseksi. HYP saattaa jäädä myös pysyväksi yhdessäolon tavaksi, jonka vaikutuksia arvioidaan määräajoin pidettävissä yhteenvetokokouksissa.

Lue tarkemmat kuvaukset HYP-hetkien toteutuksesta ja yhteenvetokokouksesta.

Kokemuksia HYP-toimintamallista

Videolla rynmäkodin työntekijät kertovat kokemuksiaan HYP-hetkistä ja niiden vaikutuksista kuurosokean asiakkaansa vuorovaikutukseen ja elämänlaatuun. (YouTube/Kehitysvammaliiton Tikoteekki)

Muita kokemuksia

”Päiviin on tullut sisältöä ja aktiviteetteja ja hän on saanut huomiota ja tullut huomatuksi. Häneen saa nyt helpommin ja useammin katsekontaktin ja hän keskittyy aiempaa paremmin. Hän vaikuttaa HYP-hetkien lisäksi aktiivisemmalta myös muissa tilanteissa. Hän on pyytänyt useamman kerran eleitä käyttämällä HYP-hetkellä tehtyä tekemistä lisää.” (ryhmäkodin työntekijä)

”Hän on saanut kokemuksia siitä, että aikuiset ovat läsnä ja häntä varten. Oppilas selvästi luottaa aikuiseen HYP-hetkellä: hän ottaa enemmän kontaktia, pysyy enemmän paikallaan ja esim. pyytää itse tarvittaessa taukoa. Häntä on auttanut se, että tilanteessa ei ole ollut muita ärsykkeitä kuin vuorovaikutus.” (erityisopettaja)

”Olemme huomanneet, että hän pystyy vastavuoroiseen kontaktiin ja olemaan rauhassa vuorovaikutustilanteessa. Hän on kiinnostunut yhdessäolosta toisen kanssa ja haastava käyttäytyminen on vähentynyt. Hän on alkanut tulla enemmän luoksemme myös HYP-hetkien ulkopuolella ja alkanut katsoa meitä silmiin aiempaa enemmän.” (koulunkäyntiavustaja)

”Meidän vuorovaikutuksemme on vahvistunut ja tiivistynyt HYP-jakson aikana. Hän tekee enemmän aloitteita ja aloitteet ovat määrätietoisempia kuin ennen. Myös ääntely on lisääntynyt selvästi. Hän on yleisesti ottaen tyytyväisempi ja luottavaisempi. Itselleni HYP-hetket ovat olleet arvokkaita hetkiä.” (äiti)

”Oma vuorovaikutustapani on muuttunut. Olen nyt avoimempi huomaamaan asiakkaan taitoja. Aiemmin olin tilanteissa itse ohjaava, nyt huomaan asiakkaan aloitteita ja seuraan niitä. Asetun myös samalle tasolle vuorovaikutustilanteissa hänen kanssaan.” (ryhmäkodin työntekijä)

”Olemme rauhoittuneet HYP-hetkissä vuorovaikutukseen hänen kanssaan. Oma mieliala tilanteessa on tärkeä ja muuttunut. Olemme olleet tilanteessa asenteella, että vuorovaikutus voi onnistua. Parhaiten HYP-hetki on onnistunut kun työntekijä ei ole asettanut ennakko-odotuksia, vaan on ollut läsnä hetkessä asenteella ”tästä tulee hyvä hetki” ja antanut tilanteen edetä omaan tahtiinsa.” (koulunkäyntiavustaja)

"Tarvitaan enemmän kuin materiaali verkkoon. On tärkeää, että joku tulee omilla kasvoillaan ehdottamaan HYP-jaksoa. Kun yhteisö on saanut ideasta kiinni kokeilujakson aikana, HYPiä voi jatkaa"  (ryhmäkodin esimies)

"Olemme helposti kiinni omissa rutiineissamme. Tarvitsimme ulkopuolisen käynnistäjän, joka sysäsi meitä kohti uutta." (koululaisten iltapäiväryhmän ohjaaja)

"HYP-mallia voi käyttää myös perheen kanssa työskennellessä. Silloin käynnistäjältä edellytetään erityistä herkkyyttä perheen tilanteen ja vanhempien ajatusten kuuntelemisessa ja huomioimisessa." (HYP-käynnistäjä)