Apuvälineen käyttöön liittyy usein erilaisia haasteita. Ne voivat liittyä itse apuvälineeseen tai sen käytön omaksumiseen. Molemmissa tilanteissa haasteisiin on syytä reagoida välittömästi ja hakea apua.
Jos huomaat ongelmia apuvälineen toiminnassa, ota yhteyttä apuvälineyksikköön.
Jos kommunikointi apuvälineen kanssa ei suju, pyydä ohjausta puheterapeutilta.
Haasteita ja ratkaisuvaihtoehtoja
”Täältä apuvälineestä ei löydy niitä asioita, joita etsin.”
”Kauhean paljon sanastoa, mutta oleelliset sanat puuttuvat.”
Kommunikoinnin apuvälineessä on oleellista, että sillä voi kertoa itselleen merkittävistä asioista. Sanaston rakenteen ja sisällön tulisi olla tehty niin, että sen käytön voi oppia juuri ne ihmiset, jotka sitä käyttävät.
Mitä suppeampi apuvälineen sanasto on, sitä helpommalta sen käyttöönotto tuntuu ainakin aluksi niin apuvälineen käyttäjän niin kumppanin mielestä. Toisaalta, mitä vähemmän apuvälineessä on sanastoa, sitä vähemmän sen avulla voi kertoa.
Kun sanasto on laaja, sen omaksuminen ja käyttö on vaativampaa. Laaja sanasto on kuitenkin joillekin ihmisille ainoa keino monipuoliseen ja tarkkaan itseilmaisuun sekä itsemääräämiseen.
”Kyllä meille näytettiin, miten tämä toimii, mutta ei me osata tätä käyttää silloin, kun oikeasti tarvitaan.”
Apuvälineen käyttöön tulee saada ohjausta ja tukea silloin, kun sitä tarvitaan. Elämäntilanteet muuttuvat ja päivittäiset kommunikointikumppanit vaihtuvat. Ohjausta tarvitaan aina, kun kumppani vaihtuu riippumatta siitä, milloin apuväline on hankittu. Puhevammaisella ihmisellä on oikeus kommunikointikumppaneihin, jotka hallitsevat viestinnän apuvälineen kanssa.
”Ei tämä toimi meidän arkitilanteissa. Tarvittaisiin joku nopeampi keino tai väline.”
Viestintä apuvälineellä on lähtökohtaisesti hitaampaa kuin puhe tai viittominen. Tavoitteena on, että apuväline on niin nopea ja tehokas kuin mahdollista. Arkikeskustelua voidaan usein käydä pikaviestien, avainsanojen ja tilannevihjeiden avulla. Kannattaa miettiä, missä tilanteissa esimerkiksi lauseenomainen ilmaisu tuo lisäarvoa ja milloin kommunikointi on tehokkainta avainsanoilla.
”Tämä on ruma ja hankala eikä mahdu laukkuun. Eikö ole mitään pienempää ja tyylikkäämpää välinettä. Samanlaista kuin kännykkä tai tabletti, jota muutkin käyttää.”
Apuvälineen tulee olla sosiaalisesti hyväksytty eikä sen tule korostaa vammaisuutta. Kooltaan ja painoltaan sen tulee olla niin helposti mukana kulkeva kuin mahdollista. Kommunikointimahdollisuudet pitää taata kaikissa tilanteissa, apuvälineet voivat vaihdella tilanteen mukaan.
Asiantuntijana Kaisa Laine Kehitysvammaliiton Tikoteekistä
Näkökulmia
Käyttäjänäkökulmaa kommunikointilaitteista (Tikonen 1/2019)