Puhe- ja kommunikointivaikeudet voivat haitata merkittävästi ihmisten välistä kanssakäymistä ja toimimista yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Kommunikoinnin kuntoutuksella ja apuvälineillä voidaan vähentää kommunikoinnin esteitä. Kommunikoinnin apuvälineitä tarvitaan silloin, kun henkilö viestii kuvilla, bliss-symboleilla tai kirjoittamalla.
Puhe- ja kommunikointivaikeuksien taustalla on usein sairaus tai vamma, johon liittyy myös muita sensomotorisia toimintarajoitteita. Näitä toimintarajoitteita voidaan vähentää avustavan teknologian keinoin, esimerkiksi tietoteknisillä tai muilla apuvälineillä.
Mistä?
Apuvälineiden valinta ja hankinta sisältyvät lääkinnälliseen kuntoutukseen. Tieto henkilön tarvitsemista apuvälinepalveluista kirjataan kuntoutussuunnitelmaan.
Kommunikoinnin apuvälineet hankitaan ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon apuvälinepalveluna. Kommunikoinnin apuvälinearvioinneista vastaa puheterapeutti.
Tietokoneen käytössä, koulunkäynnissä ja opiskelussa tarvittavia apuvälineitä voivat kustantaa myös Kela, sosiaalitoimi, opetustoimi ja vakuutuslaitokset riippuen henkilön iästä ja apuvälinetarpeen taustalla olevasta sairaudesta tai vammasta. Tietokoneen käytön apuvälinearvioinneista vastaa toimintaterapeutti, joka toimii yhteistyössä teknologia-asiantuntijan kanssa.
Apuvälinepalvelut ovat palvelunsaajalle maksuttomia.
Tarvitsetko kommunikoinnin apuvälineitä?
Ota yhteyttä terveyskeskuksen puheterapeuttiin.
Valtakunnallinen ohjeistus apuvälinepalveluihin
Vuonna 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet. Ohjeistuksen tavoitteena on lisätä asiakkaiden yhdenvertaisuutta apuvälineiden myöntämisessä.
Julkaisu on suunnattu apuvälinepalveluissa työskenteleville ammattilaisille sekä apuvälineiden käyttäjille.
Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet (Valto - valtioneuvoston julkaisuarkisto)
Näkökulmia
Ajoitus ja motivaatio apuvälineen käyttöönotossa afaattisilla aikuisilla (Tikonen 2018)