Keskustelukumppanin on tärkeä tietää, että hän voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ratkaisevasti viestinnän sujumiseen. Kumppanin osuus on merkittävä riippumatta siitä, millä keinoilla tai apuvälineillä puhevammainen henkilö kommunikoi.
Anna aikaa
Apuvälineen käyttö vaatii ponnistelua, ja viestintä apuvälineellä on aina hitaampaa kuin puhuminen tai elehtiminen.
Lisätietoa tavoista valita ja osoittaa ilmaisut, kun käytössä on kommunikoinnin apuväline.
Huomioi myös sanattomat viestit
Apuvälineeseen rakennettu sanasto on rajallinen, eikä se mahdollista samaa ilmaisun vapautta kuin puhe tai kirjoittaminen. Siksi myös kaikki tilanteeseen liittyvät eleet ja toiminta on huomioitava osaksi viestintää.
Katseen kohde, pään ja kehon liikkeet, eleet ja ilmeet (olemuskieli) ovat osa ihmisen sanatonta viestintää.
Ole tarkka tulkitsemisessa
Puhevammaisen henkilön mahdollisuuksia viestiä omia ajatuksiaan on tuettava kaikin mahdollisin tavoin.
Keskustelukumppanin on pyrittävä tulkitsemaan apuvälineellä tuotettuja viestejä ja eleilmaisua niin tarkasti kuin mahdollista kunnioittaen puhevammaisen henkilön omaa ajattelua.
Kun henkilö viestii käyttämällä avainsanoja, kumppanin osuus korostuu viestin tulkitsemisessa ja keskustelun eteenpäin viemisessä. Viestin tulkitsemisessa on varottava, ettei viestin tarkoitus tai sisältö muutu.
Sovi toimintatavoista keskustelutilanteessa
Päivittäisten keskustelukumppaneiden kannattaa sopia yhteisistä toimintatavoista keskustelutilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi:
- Miten henkilö ilmaisee, kun hän haluaa keskustelukumppanin apua kerronnan etenemiseksi?
- Kuka huolehtii, että apuväline kulkee aina mukana?
- Miten henkilö pyytää apuvälinettä, jos se ei ole esillä?
Näkökulmia
(O)saammeko jutella? -blogissa on havaintoja ja kokemuksia puhevammaisten ja puhuvien ihmisten välisistä keskusteluista
Mörssärillä kommunikointiympäristö on rakennettu vastaamaan jokaisen asukkaan tarpeita (Tikonen 3/2017, Tikoteekin julkaisu)
Onko AAC:tä ilman yhteisöä (Tikonen 3/2017, Tikoteekin julkaisu)