Onnistunut kommunikoinnin kuntoutus tapahtuu aina kuntoutujan lähi-ihmisten tuella. Lähi-ihmisten rooli on olennainen, koska juuri he ovat niitä arjen keskustelukumppaneita, joiden kanssa puhevammainen ihminen viestii päivittäin.

Kuntoutus edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista yhdessä sovittuihin tehtäviin. Tällä sivulla havainnollistetaan kommunikoinnin kehitysvaiheita ja kuntoutusta niin kuntoutujan, lähi-ihmisen kuin puheterapeutinkin kannalta.

Toimiva vuorovaikutus kuntoutuksen tavoitteena

Kommunikoinnin kuntoutuksen tavoitteena on mahdollistaa toimiva vuorovaikutus riippumatta siitä, miten itsenäiseksi ja osaavaksi kuntoutuja kommunikoinnissaan kehittyy. Vaikka kuntoutusta tyypillisesti kuvataan etenevänä prosessina, jokainen kuntoutuja etenee siinä omien edellytystensä mukaan.

Toimiva vuorovaikutus on ihmisen perusoikeus. Vaikeimmin puhevammaiselle ihmiselle se tarkoittaa oikeutta osaavaan vuorovaikutuskumppaniin. Se tarkoittaa myös oikeutta oppia puhetta korvaava kommunikointi sekä saada siinä tarvittavat apuvälineet.

Kommunikoinnin kuntoutuksen vaiheet ja sisällöt

Tässä artikkelissa havainnollistetaan synnynnäisiin kehityshäiriöihin liittyvää kommunikoinnin kuntoutusta. Viisivaiheista kuntoutuksen mallia voi hyödyntää kuntoutustavoitteiden ja lähi-ihmisten roolin määrittelemisessä, jotta kuntoutus etenee oikea-aikaisesti ja vastaa kuntoutujan kehityksellisiä sekä henkilökohtaisia tarpeita. Kuntoutus on muutosprosessi, jonka aloitustilanne tiedetään, mutta tarkka päätepiste ei ole etukäteen määriteltävissä.

Esimerkit eivät päde sellaisinaan tilanteissa, joissa puhe ja kieli menetetään aikuisiällä ja äkillisesti (esimerkiksi afasian vuoksi) tai etenevästi (esimerkiksi ALSissa). Sen sijaan kuntoutuksen sisältöjä voidaan soveltaa esimerkiksi pitkälle edenneissä muistisairauksissa tai hyvin laaja-alaisissa aivovammoissa, joihin liittyy merkittäviä tiedonkäsittely- ja kommunikointivaikeuksia.

Kuntoutuksen sisältöjä tarkastellaan seuraavien kysymysten avulla.

• Miten kuntoutuja toimii vuorovaikutuksessa? (kommunikoinnin kehitystaso)
• Mitkä ovat kuntoutuksen painopisteet?
• Mitkä ovat puheterapeutin ja lähi-ihmisten tehtävät?
• Minkä ikäisenä vaihe ilmenee tyypillisessä kehityksessä? (ikäviitteet suuntaa-antavia)

Kuntoutusvaiheet ja rinnastukset tyypilliseen kommunikoinnin kehitykseen ovat suuntaa-antavia. On hyvä muistaa, että kommunikoinnin kehittyminen on aina yksilöllistä.

Kuntoutuksen viisi vaihetta: vuorovaikutuksen luonne muuttuu kommunikoinnin kehittymisen myötä.

Millaista on kuntoutujan vuorovaikutus?

Tässä vaiheessa vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa on kuntoutujalle elinehto. Hän tarvitsee ravintoa, lepoa, turvaa ja läheisyyttä, jota toinen ihminen voi hänelle tarjota.

Kuntoutuja ei pysty vielä tietoisesti viestimään tarpeistaan esimerkiksi käyttäytymisellään, vaan hänen liikehdintänsä, ilmeensä ja äännähdyksensä ovat reagointia olotilan vaihteluihin (hyvä tai huono olo, nälkä, väsymys). Lähi-ihminen vastaa näihin reaktioihin tarjoamalla turvaa ja hoivaa. Tällä toiminnallaan lähi-ihminen rakentaa perustaa sosiaaliselle vuorovaikutukselle ja kommunikoinnille.

Mitkä ovat kuntoutuksen painopisteet?

Varsinaiselle kommunikoinnille ei vielä tässä vaiheessa voida asettaa tavoitteita, vaan kuntoutus luo perustaa, jolle kommunikointi voi jatkossa rakentua.

Tässä vaiheessa on oleellista löytää kuntoutujalle soveltuvat, usein yksilölliset tavat tarjota hoivaa ja turvaa: ravintoa, lepoa, läheisyyttä ja kiintymystä. Vaikeasti kehitysvammaisen kuntoutujan kanssa huomioidaan erityistarpeet, jotka liittyvät esimerkiksi aistitiedon käsittelyyn ja motoriikkaan.

Aistitoiminnoista, aistitiedon käsittelyn häiriöistä ja aistien vaikutuksesta vuorovaikutukseen kerrotaan Aistit-teemasivulla.

Mitkä ovat puheterapeutin ja lähi-ihmisten tehtävät?

Kommunikoinnin perustan luominen tapahtuu ensisijaisesti lähi-ihmisten kautta. Puheterapeutin tehtävänä on vahvistaa lähi-ihmisten taitoja olla vuorovaikutuksessa vaikeasti vammaisen ihmisen kanssa.

Käytännössä tämä tapahtuu terapeutin ja lähi-ihmisten välisissä tapaamisissa. Terapeutti ohjaa havainnoimaan, huomaamaan ja tulkitsemaan kuntoutujan kehollisia ilmaisuja eli olemuskieltä sekä vastaamaan niihin. Olemuskielen kautta välittyy tietoa niistä tarpeista ja olotiloista, joihin lähi-ihmisen tulee vastata tarjoamalla hoivaa ja turvaa.

Minkä ikäisenä vaihe alkaa tyypillisessä kehityksessä?

Vaihe sijoittuu vauvan ensimmäisiin elinkuukausiin.

Miten kuntoutuja toimii vuorovaikutuksessa?

Vuorovaikutus on ihmiselle elinehto myös tässä vaiheessa. Lähi-ihminen on edelleen tärkein turvan ja läheisyyden lähde, mutta hän tuo myös iloa ja sisältöä yhdessä oloon ja yhdessä tekemiseen.

Kuntoutuja ei toimi ainoastaan tahattomasti vaan alkaa suunnata tarkkaavaisuuttaan lähi-ihmisiin ja tekemiseen toisen ihmisen kanssa. Keskittyminen sekä taito säädellä vireys- ja tunnetiloja tilanteen edellyttämällä tavalla kehittyvät lähi-ihmisen tuella. Ajattelu on sidoksissa tähän hetkeen sekä juuri tapahtuneeseen.

Mitkä ovat kuntoutuksen painopisteet?

Tässä vaiheessa vahvistetaan kommunikoinnin perustaa eli yhteyttä toiseen ihmiseen: kontaktin ottamista ja ylläpitämistä. Se tapahtuu edelleen lähi-ihmisten kautta. Puheterapeutin tehtävänä on tunnistaa ne aistikanavat, jotka toimivat parhaiten vuorovaikutuksen kannalta. Puheterapeutti ohjaa luomaan kuntoutujalle merkityksellisiä ja kiinnostavia hetkiä olla ja tehdä asioita yhdessä.

Mitkä ovat puheterapeutin ja lähi-ihmisten tehtävät?

Puheterapeutti ohjaa lähi-ihmisiä vastaamaan kuntoutujan kontaktiyrityksiin sekä monipuolistamaan eri tapoja olla vuorovaikutuksessa. Puheterapeutti ohjaa lähi-ihmisiä käyttämään leikkejä ja muita mielekkäitä tekemisen muotoja, jotka vahvistavat kuntoutujan käsitystä asioiden syy-seuraussuhteista. Terapeutti ohjaa myös tunnistamaan kuntoutujan kannalta kiinnostavia ja merkityksellisiä asioita vuorovaikutustilanteissa.

HYP - huomioivaa yhdessäoloa vuorovaikutukseen

Perehdytysmateriaali voimauttavaan vuorovaikutukseen

Joissakin tapauksissa puheterapeutti voi jo tässä vaiheessa tutustuttaa lähi-ihmiset puhetta tukeviin ja korvaaviin keinoihin, jos ne ovat kuntoutujan kannalta perusteltuja ja edesauttavat kuntoutumista.

Minkä ikäisenä vaihe alkaa tyypillisessä kehityksessä?

Lapsi on tässä vaiheessa vähän alle vuoden ikäinen.

Miten kuntoutuja toimii vuorovaikutuksessa?

Kuntoutujan vuorovaikutus alkaa olla tietoista. Hän on tietoinen siitä, mihin lähi-ihmisen huomio on kiinnittynyt ja kykenee suuntaamaan oman huomionsa samaan kohteeseen. Kyky jaettuun huomioon on edellytys keskustelulle ja kaikelle yhteistoiminnalle.

Tässä vaiheessa kuntoutuja opettelee ilmaisemaan asioita samoilla keinoilla, joita hänen lähi-ihmisensä käyttävät: ensisanoilla, tukiviittomilla tai kuvilla. Hän ymmärtää enemmän kuin pystyy itse ilmaisemaan.

Hänen ajattelunsa laajenee vähitellen "tässä ja nyt" -hetken tapahtumista lähimenneisyyteen, esimerkiksi edeltävien päivien tapahtumiin.

Koska kommunikointi perustuu enimmäkseen sanattomaan viestintään, lähi-ihmisten tehtävänä on tulkita ja tarkentaa viestejä. Siksi heidän roolinsa on keskeinen kommunikoinnin sujumisen kannalta.

Mitkä ovat kuntoutuksen painopisteet?

Kuntoutus painottuu puhetta korvaavan kommunikoinnin käyttöönottoon. Puheterapeutin tehtävänä onkin ohjata lähi-ihmiset toteuttamaan kielikylpyä puhetta korvaavin keinoin eli käyttämään tukiviittomia tai kuvia puheensa rinnalla. Kielikylpy puhetta korvaavilla keinoilla tukee myös puhutun kielen ymmärtämistä.

Kielikylvyn tulee olla sanastoltaan ja ilmaisun tarkkuudeltaan monipuolisempaa kuin kuntoutujan sen hetkinen kyky kommunikoida. Vain sen avulla kuntoutuja voi laajentaa ja monipuolistaa omaa ilmaisuaan. Lähi-ihmiset alkavat jo tässä vaiheessa käyttää tukiviittomia tai kommunikointikansiota, josta he osoittavat puheensa kannalta keskeiset avainsanat (mallittavat viestintää).

Vaikka mallittamista ei ole useinkaan tarpeen tuottaa vielä lausetasoisesti (sana sanalta), on kuitenkin oleellista huomioida kuntoutujan yksilölliset tarpeet ja toimia niiden mukaan. Lisätietoa kielikylvystä puhetta korvaavaan kommunikointiin.

Kuntoutuksessa etsitään toimivaa puhetta korvaavaa kommunikointia eri tilanteisiin. Jos se tapahtuu kuvilla, kuntoutuja saa yleensä tässä vaiheessa kommunikointinsa apuvälineiksi irtokuvia, kommunikointitauluja tai avainsanakansion. Jos kuntoutujalla on hyvä kielellinen ja kognitiivinen perusta, lähi-ihmiset voivat alkaa mallittaa ilmaisujaan myös sanastoltaan laajasta kansiosta ja lausetasoisesti.

Kuntoutujalle voidaan hankkia myös puhelaite, jonka avulla hän saa konkreettisesti äänensä kuuluviin ja mahdollisuuden tulla nähdyksi ja huomioiduksi esimerkiksi ryhmässä. Puhelaitteeseen ennalta nauhoitetut viestit lisäävät kuntoutujan mahdollisuuksia reagoida nopeammin keskusteluun sekä ilmaista asioita monisanaisemmin kuin mihin sen hetkiset kielelliset taidot antaisivat mahdollisuuden.

On hyvä muistaa, että luonnolliset eleet, ilmeet ja tarvittaessa tukiviittomat ovat aina nopein tapa ilmaista tunnetilaa tai viitata asiaan, joka on näkyvillä. Laajan sanaston selaaminen vie aikaa. Siksi on hyvä koota ennakoitavissa oleviin tilanteisiin suppeampia sanastoja joko kommunikointitauluun tai puhelaitteeseen.

Mitkä ovat puheterapeutin ja lähi-ihmisten tehtävät?

Puheterapeutti ohjaa puhetta korvaavat kommunikointikeinot erityisesti lähi-ihmisille sekä huolehtii siitä, että kuntoutuja saa tarvitsemansa kommunikoinnin apuvälineet. Vaikka kuntoutus tapahtuu edelleen vahvasti lähi-ihmisen kanssa ja tuella, osa siitä voi olla myös kahdenkeskistä työskentelyä kuntoutujan kanssa.

Terapeutin ja lähi-ihmisten kannattaa jo tässä vaiheessa miettiä, mitä missäkin tilanteessa on tarpeen viestiä ja mikä on tehokkain tapa saada viesti tuotetuksi (kuvat, luonnolliset eleet tms.).

Koska kuntoutujan viestit edellyttävät vahvaa lähi-ihmisen tulkintaa, kuntoutuja voi turvautua liiaksi lähi-ihmisen apuun kommunikointitilanteissa. Toisaalta lähi-ihminen voi alkaa tahattomasti ohjailla kuntoutujan ajattelua, ellei hän pyri tietoisesti tukemaan kuntoutujan omia valintoja ja ajattelua.

Kuntoutujalla tulee olla myös tilaisuuksia kommunikoida useiden eri-ikäisten ihmisten kanssa, jotta sosiaaliset taidot ja itsenäisyys voivat kehittyä.

Minkä ikäisenä vaihe alkaa tyypillisessä kehityksessä?

Lapsi on tässä vaiheessa noin kahden tai kahden ja puolen vuoden iässä.

Miten kuntoutuja toimii vuorovaikutuksessa?

Tässä vaiheessa kuntoutujalla on jo vahva kommunikoinnin perusta eli hän pystyy havainnoimaan ympäristöään ja ottamaan kontaktia sekä olemaan vuorovaikutuksessa lähi-ihmisen kanssa. Hän viestii tietoisesti käyttämällä symbolista kieltä eli osaa käyttää viittomaa, kuvaa tai sanaa asiayhteyteen liittyvässä tarkoituksessa. 

Esimerkiksi kuvilla viestivä kuntoutuja yhdistelee kuvia toisiinsa ja täydentää niillä luonnollisia eleilmaisuja.

Ajattelu on kehittynyt konkreettisesta käsitteellisempään. Kuntoutuja kommunikoi myös asioista, jotka eivät ole tilanteessa läsnä.

Mitkä ovat kuntoutuksen painopisteet?

Kuntoutujaa rohkaistaan kommunikoimaan oppimillaan keinoilla mahdollisimman monien eri ihmisten kanssa ja erilaisissa tilanteissa. Lähi-ihmisen apua kommunikointitilanteissa pyritään vähentämään, jotta kuntoutuja oppii kommunikoimaan myös muiden kuin tuttujen kanssa. Lähi-ihmisten tuki ja saatavillaolo ovat kuitenkin edelleen hyvin tärkeitä.

Erityisesti lapsi voi oppia turvautumaan liiaksi aikuisen apuun, jos lapsen itsenäisyyttä ei tueta tarjoamalla luontevia vuorovaikutustilanteita ikäistensä kanssa.

Kuntoutuksessa alkaa korostua puhetta korvaava kommunikointi ja siinä tarvittavat apuvälineet. Aiempien apuvälineiden rinnalla voidaan ottaa käyttöön sanastoltaan laajempia kommunikointikansioita tai tietokonepohjaisia kommunikointisovelluksia.

Mitkä ovat puheterapeutin ja lähi-ihmisten tehtävät?

Puheterapeutin tehtävänä on ohjata lähi-ihmisiä huomioimaan kuntoutujan yksilölliset tarpeet, kuten kielellinen kehitystaso, kun toteutetaan kielikylpyä. Puheterapeutti tapaa kuntoutujaa myös kahdenkeskisesti. Näissä tilanteissa vahvistetaan puhetta korvaavien ilmaisukeinojen ja apuvälineiden käytön hallintaa sekä ennakoidaan tulevia kuntoutusvaiheita.

Lähi-ihmisten tehtävänä on jatkaa kielikylpyä ja mallittaa apuvälineiden avulla tapahtuvaa kommunikointia. Tässä vaiheessa lähi-ihmiset usein mallittavat ilmaisujaan kommunikointisanastoista lausetasoisesti.

Lähi-ihmisten tehtävänä on myös tukea kuntoutujan itsenäisyyttä niin ajattelussa kuin kommunikoinnissakin. Puheterapeutin tehtävänä on auttaa erityisesti lapsen vanhempia ymmärtämään, millä tavalla he voivat tukea lapsensa itsenäistä ajattelua ja kommunikointia ja samalla tarjota myös lapsen tarvitseman tuen.

Minkä ikäisenä vaihe alkaa tyypillisessä kehityksessä?

Lapsi on tässä vaiheessa noin kolmen tai kolmen ja puolen vuoden iässä.

Miten kuntoutuja toimii vuorovaikutuksessa?

Kuntoutuja kommunikoi symbolisen kielen keinoin esimerkiksi tukiviittomilla, kuvilla tai sanoilla. 

Hän kykenee jo osittain käsitteelliseen ajatteluun. Hän pystyy esimerkiksi muistelemaan, suunnittelemaan, kysymään, tarkentamaan ja korjaamaan sekä vitsailemaan.

Mitkä ovat kuntoutuksen painopisteet?

Kuntoutuksessa pyritään monipuolistamaan ja tarkentamaan kielellistä ilmaisua sekä lisäämään itsenäisyyttä viestinnässä. Kuntoutujaa kannustetaan ja tuetaan omien ajatusten ja mielipiteiden ilmaisuun.

Kuntoutuksessa keskitytään monipuolisten kommunikointitilanteiden luomiseen ja keskustelutaitojen kehittämiseen niin omanikäisten kuin muidenkin kanssa.

Tässä vaiheessa hyödynnetään monipuolisesti puhetta korvaavia apuvälineitä, kuten laajoja ja dynaamisia kommunikointikansioita ja tietokonepohjaisia kommunikointisovelluksia.

Mitkä ovat puheterapeutin ja lähi-ihmisten tehtävät?

Lähi-ihminen alkaa tässä vaiheessa olla rinnalla kulkija, joka mahdollistaa kommunikoinnin niin omanikäisten kavereiden kuin vieraampienkin kanssa. Lähi-ihminen tukee kuntoutujaa tekemään omia päätöksiä ja muodostamaan omia mielipiteitä kehitystasoaan vastaavissa asioissa.

Puheterapeutti ohjaa puhetta korvaavaa kommunikointia erilaisissa tilanteissa ja tarkoituksissa, jotta kommunikointitaidot ja kyky itseilmaisuun voivat kehittyä entisestään.

Minkä ikäisenä vaihe alkaa tyypillisessä kehityksessä?

Tämä vaihe alkaa lapsen ollessa noin neljän viiden vuoden iässä ja jatkuu pitkälle kouluikään.

Lähteet:

Puheterapeutti Kaisa Laine, Kehitysvammaliiton Tikoteekki

Communication Matrix: Seven levels of communication (Communication Matrix)

Näkökulmia

Ajoitus ja motivaatio apuvälineen käyttöönotossa afaattisilla aikuisilla (Tikonen 2018)