Kuvat kommunikoinnissa

Poika juo mukista, pöydällä on kommunikointikuvia.

Kuvakommunikointi tarkoittaa kuvasymbolien käyttöä puheen ja sanattoman viestinnän rinnalla. Kuvalla voi viitata asiaan, jota ei pysty sanallisesti tai sanattomasti ilmaisemaan. Kuva on myös keino havainnollistaa sisältöä, jonka ymmärtäminen puhutussa tai kirjoitetussa muodossa on vaikeaa.

Kuvat voi ja kannattaa ottaa käyttöön kommunikointitilanteissa, vaikka kuvien merkitykset eivät ole vielä selviä puhevammaiselle henkilölle. Juuri näissä kommunikointitilanteissa kuvat saavat merkityksensä, ja sen jälkeen niitä voidaan käyttää ilmaisun välineinä. Eli kun halutaan viitata kuvan esittämään asiaan.

Keskustelukumppanilta kuvakommunikointi puolestaan edellyttää tarkentavia kysymyksiä ja kuvien avulla tuotetun viestin sanallistamista. Kuvilla tuotetun viestin sanallistaminen on keino varmistaa, että kuvien kautta välittyvä viesti on tulkittu oikein ja siinä muodossa, kuin viestin lähettäjä on sen tarkoittanut.

Kuvien käyttö ilmaisun välineenä vaatii harjoittelua luonnollisissa kommunikointitilanteissa. Lähi-ihmisten näyttämä esimerkki kuvien käytöstä näissä tilanteissa on ratkaisevan tärkeää. Lähi-ihmisten malli, jatkuva arjen kielikylpy, on kuvien tuella kommunikoimaan opettelevalle henkilölle yhtä tärkeä asia kuin puheen kuuleminen puhumaan opettelevalle.

Kielikylpy kuvakommunikointiin

Kuvien avulla kommunikointi ei saavuta samaa kerronnan vapautta ja tarkkuutta kuin puheella, kirjoittaen, blisskielellä tai viittomakielellä kommunikointi. Silti kuvat mahdollistavat viestin välittämisen ja vastaanottamisen, vaikka henkilön kielellisissä taidoissa olisi suuriakin puutteita.

Viestintä voi tapahtua yhdellä tai useammalla kuvalla. Mitä useammalla kuvalla henkilö viestinsä ilmaisee, sitä yksiselitteisemmin viestin voi ymmärtää. Mitä epätarkempi ilmaisu on, sitä enemmän tarkentavia kysymyksiä tarvitaan.

kuvasymboli, jossa aurinko ja nuoli oikeallekuvasymboli, jossa naine työntää ostoskärryä kaupassa

Kerrontaa yksittäisillä kuvilla (avainsanat): HUOMENNA - KAUPPA

kuvasymboli, jossa aurinko ja nuoli oikeallekuvasymboli tytöstä, joka osoittaa sormella itseäänkuvasymboli kävelevästä hahmostakuvasymboli, jossa naine työntää ostoskärryä kaupassa

Kerrontaa usealla kuvalla noudattamalla lisäksi lauseen sanajärjestystä (kuvakirjoitus): HUOMENNA - MINÄ - MENNÄ - KAUPPA.

Kuvakommunikointi voi perustua avainsanojen käyttöön: yhdellä kuvalla ilmaistaan asia, johon viesti liittyy. Arjen tilanteissa viestintä tapahtuu usein yksittäisillä kuvilla.

Esimerkkejä keskustelusta kuvien tuella

Yksittäisiä kuvia voidaan käyttää myös jäsentämässä keskustelua esimerkiksi haastattelutilanteissa. 

Keskustelumatto-menetelmä haastattelussa.

Jos henkilö pystyy viestimään monisanaisemmin tai tuottamaan ilmaisuja käyttämällä eri lauseenjäseniä (kuka-tekee-mitä-missä), ilmaisu on tarkempaa.

Lisätietoa kerronnasta avainsanoilla tai lauseilla

Miten tarinoita rakennetaan yhdessä? Millaista on osallistua kuvien ja kommunikointiohjelman tuella? Videon toteutus: Tikoteekki

Kuvilla voidaan tuottaa kieliopillisesti taivutettua puhetta, jos käytössä on kommunikoinitiohjelma ja siinä suomenkielinen taivutin. Lisätietoa TAIKE-taulustosta kommunikointiohjelmassa. (Tikoteekki)

Kuvakommunikoinnissa tarvitaan apuvälineitä, joihin kuvalliset sanastot on koottu. Apuvälineenä voi olla

Kuvakommunikoinnin apuvälinetarve kartoitetaan kommunikoinnin arvioinnissa osana kommunikoinnin apuvälinepalveluita ja kuntoutusta.

Asiantuntijana puheterapeutti Kaisa Laine, Kehitysvammaliiton Tikoteekki

Tietosuojaseloste