Punaiset kehykset havainnollistavat sanoja ilmaisussa minä - matkustaa - loma - Lappi. 

Silloin kun kansio on laaja ja dynaaminen, se on suunniteltu erityisesti lausetasoiseen ilmaisuun. Sanastot on koottu aihealuettain ja niin, että jokaiselta kansion aukeamalta voi muodostaa kokonaisia lauseita. 

Laaja kansio mahdollistaa monipuolisen viestinnän erilaisissa tilanteissa. Sen avulla voi

• pyytää, kieltää, kysyä
• tehdä valintoja
• jutella ja keskustella
• hankkia tietoa ja kuvitella
• huijata ja vitsailla.

Lisätietoa laajan kansion rakenteesta

Milloin laaja kommunikointikansio?

Laaja kommunikointikansio soveltuu puhevammaiselle henkilölle, joka hallitsee vuorovaikutuksen perustaidot sekä kuvilla kommunikoinnin idean, ja tarvitsee lisää sanastoa voidakseen kehittyä kommunikoinnissa. Laaja kansio otetaan käyttöön yleensä siinä vaiheessa, kun henkilöllä on tarve ja kyky oppia lausetasoista ilmaisua tai kun hän yhdistelee useampia sanoja ja merkkejä ilmauksissaan.

Yksilöllinen ja huolella rakennettu kommunikointikansio voi tarjota puhevammaiselle ihmiselle uuden väylän tulla kuulluksi ja näkyväksi tilanteissa, joissa aikaisemmat keinot eivät ole riittäneet.

Kokonaisilla lauseilla ilmaisu vie enemmän aikaa kuin kerronta yksittäisillä avainsanoilla. Tämä tulee huomioida etenkin kansion käytön alkuvaiheessa. On hyvin tärkeää löytää tilanteita, joissa lauseenomaiseen ilmaisuun on riittävästi aikaa. On myös tärkeää, että kansiolla voi siinä tilanteessa kertoa jotakin sellaista itselle tärkeää, mikä aiemmin ei ole onnistunut.

Laajan kansion käyttö on kognitiivisesti vaativaa. Laaja kansio ei todennäköisesti ole ajankohtainen, jos puhevammaisen ihmisen läheiset kuvailevat kommunikointitilanteita seuraavasti:

”Mikko ei jaksa seurata, kun toinen etsii kuvia ja yrittää kertoa jotain omaa asiaa Mikolle kokonaisin lausein kuvista osoittamalla. Kun lause on loppu, Mikko on toisessa huoneessa tekemässä jotain muuta."

"Marin on on hyvin vaikea löytää etsimiään asioita kansiosta, vaikka olemme sitä sinnikkäästi opetelleet. Löydetyt kuvat unohtuvat sitä mukaa, kun ne häviävät näkyvistä.” 

”Anna on passiivinen eikä katso kuvia. Joskus Anna matkii mekaanisesti perässä, kun osoittelen kuvia hänen kansiostaan. Anna osaa puhuakin jonkin verran, mutta puhe ei aina liity asiaan. Tuntuu siltä, että Anna ei oikein ymmärrä, miksi toiselle pitäisi kertoa jotakin. Kontakti on jotenkin kadoksissa".

Osaavat ja myönteiset kanssaihmiset mahdollistavat laajan kansion käytön

Parhaimmillaan laaja kommunikointikansio tarjoaa puhevammaiselle ihmiselle uusia mahdollisuuksia kommunikointiin. Kansio ei kuitenkaan yksin riitä: tarvitaan myös aidosti kiinnostunut ja osaava keskustelukumppani, joka mahdollistaa onnistuneen vuorovaikutustilanteen.

Käytössä olevan kommunikointikeinon täytyy vastata kommunikoinnin tarpeisiin, mutta samalla myös tarjota mahdollisuuksia kielen ja kommunikoinnin kehittymiseen. Laajojen kansioiden rakenteen taustalla on ajatus tyypillisestä kielen kehityksestä ja kielen kehityksen tukemisesta kohti tyypillistä kehitystä.

Lapsen puhe ja kieli kehittyvät, kun lapsi kuulee puhetta. Puhumme pienelle lapselle kokonaisilla lauseilla, vaikka lapsi ei vielä itse käytä kuin yksittäisiä sanoja omassa ilmaisussaan.

Samalla tavalla meidän tulee toimia puhetta tukevilla ja korvaavilla keinoilla. Puhumme koko lauseilla ja osoitamme samalla kuvia kansiosta, vaikka lapsi ei ilmaisisi itseään kuin yksittäisten kuvien avulla. Tätä kutsutaan mallittamiseksi.

Myös kansiota opitaan käyttämään ilmaisun välineenä siten, että muut ihmiset ympärillä käyttävät sitä. Lähi-ihmiset ovat keskeisessä asemassa mallittamisessa, ja he tarvitsevat siihen riittävästi ohjausta. Lähi-ihmisten ohjauksessa on tärkeää huomioida heidän aiemmat kokemuksensa kansioiden käytöstä. Mitä hyötyä heille on kansioista ollut ja mitä haasteita käytössä on ilmennyt? 

Miten laajat kansiot eroavat muista kansioista?

Merkittävin ero laajojen kansioiden ja muiden kansioiden välillä on sanaston rakenne ja kielioppimerkkien sisältyminen kansioon.

Laajoissa kansioissa on kategorioita (aiheluokkia), joista jokainen sisältää sanastoa lausetasoiseen kerrontaan. Yhdeltä aukeamalta löytyy siis sanat, joilla voi muodostaa kokonaisen lauseen.

Esimerkiksi Luonto-kategoriassa on alaluokka "Eläimet". Eläinlajien (hevonen, kissa, koira, lammas, possu...) lisäksi aukeamalla on sanoja, joita ihmiset yleensä käyttävät keskustellessaan eläimistä. Niitä ovat muun muassa minä, sinä, hän, se, me, olla, silittää, tykätä, ruokkia, karata, taluttaa, harjata, ihana, iso, pieni, kiltti, pelottava, villi.

Esimerkiksi lauseen "Meidän koira on ihana, ja minä tykkään taluttaa sitä" kaikki sanat löytyvät samalta aukeamalta.

Toinen tapa rakentaa kansio on järjestää sanasto sanaluokan tai aiheen mukaan. Silloin "Eläimet"-sivulla on ainoastaan eri eläinlajeja, mutta sieltä puuttuvat eläimen toimintaan, luonteeseen tai kanssakäymiseen liittyvät sanat. Tällaisella kansiolla lauseenomainen ilmaisu on hidasta. Lauseen "Minä tykkään koirista" kuvat täytyy hakea kolmelta sivulta kansion eri kohdista.

Laajoihin kansioihin on koottu myös kielioppimerkkejä, joilla voi kertoa omistusmuodon, sijamuodon ja konditionaalin (tekisi, olisi jne.). Muissa kansioissa näitä merkkejä ei yleensä ole, tai niitä on vain vähän.

Nimensä mukaisesti laajoissa kansioissa on myös hyvin laaja sanavarasto. Se mahdollistaa muita kansioita laajemmat ilmaisumahdollisuudet myös lähi-ihmiselle. Kansion avulla voi kertoa useista ei asioista, mikä tukee puhevammaisen henkilön sanavaraston karttumista.

Lisätietoa kielikylvystä puhetta korvaavaan kommunikointiin

Asiantuntija puheterapeutti Kaisa Laine Kehitysvammaliiton Tikoteekistä

Lähteitä ja julkaisuja

Binger, C. A. (2004). The effects of aided AAC modeling on the expression of multi-symbol messages by children who use augmentative and alternative communication. The Pennsylvania State University. Väitöskirja

Saarinen, Amanda (2020). Vanhempien kokemuksia kommunikoinnin apuvälineen käyttöön saadusta ohjauksesta ja tuesta sekä apuvälinepalveluprosessista. (HELDA - Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto)