Marte Meo -ohjelma perustuu ajatukseen ihmisestä kyvykkäänä kehittymään ja oppimaan uutta sekä halukkaana vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa.
Marte Meo -sanapari (lat. "marte martis") merkitsee luottamusta omiin vahvuuksiin ja voimavaroihin (englanniksi "on one´s own strength", ruotsiksi "av egen kraft").
Ohjelman nimi kertookin tiivistetysti, mihin Marte Meo -ohjauksessa pyritään yhteistyössä vuorovaikutukseen osallistuvien ihmisten kanssa.
Marte Meo -ohjauksen esittely (englanninkielinen)
Ohjauksen tavoite
Marte Meo -ohjelman tavoitteena on vahvistaa lapsen tai tukea tarvitsevan ihmisen ja hänen lähi-ihmistensä välistä luonnollista vuorovaikutusta.
Arjessa videoituja vuorovaikutushetkiä tarkastelemalla lähi-ihmiset oppivat tunnistamaan kumppaninsa tarpeita ja voimavaroja sekä vastaamaan tarpeisiin hänen kehitystään tukevalla tavalla.
Ohjauksessa saadun myönteisen palautteen avulla lähi-ihmiset oppivat myös luottamaan omiin voimavaroihinsa ja ratkaisemaan yhä itsenäisemmin arjessaan kohtaamiaan vuorovaikutuksen ongelmia.
Tausta
Marte Meo -ohjelman kehittäjä on hollantilainen Maria Aarts, joka on 1970-luvulta asti käyttänyt videointia työvälineenään kliinisessä perhetyössä.
Havainnot ja käytännön kokemukset siitä, mitkä asiat tavallisesti esiintyvät varhaisessa, hyvin toimivassa vuorovaikutussuhteessa auttoivat Aartsia käyttämään perheissä kuvattuja videotallenteita vanhempien ohjaamiseen ja edelleen kehittämään työskentelytapaansa.
Myönteiset kokemukset video-ohjausmallin käytöstä johtivat siihen, että sitä alettiin käyttää Hollannissa yhä laajemmin osana ehkäisevää perhetyötä. Vuonna 1987 ohjelman nimeksi tuli Marte Meo.
Marte Meo -ohjelma on levinnyt Hollannista useimpiin Euroopan maihin ja muualle maailmaan, kuten Yhdysvaltoihin, Venäjälle, Intiaan ja Israeliin.
Pohjoismaissa Marte Meo-ohjelman käyttäjiä on ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Näissä maissa on myös omat kansalliset Marte Meo -yhdistyksensä, jotka järjestävät koulutusta ohjelmaa käyttäville terapeuteille ja ohjaajille, kokoavat aiheesta tehtävää tutkimusta ja jakavat tietoa muille asiasta kiinnostuneille.
Kohderyhmä
Erilaisia, eri kohderyhmille soveltuvia Marte Meo -ohjelmia on tällä hetkellä yli kaksikymmentä.
Ohjelmaa on käytetty muun muassa varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen erilaisissa perheissä, adoptiolasten vanhempien ohjaamiseen, varhaiskasvatuksen ja opetusalan työntekijöiden ohjaukseen, kehitysvammaisten lasten ja aikuisten vuorovaikutusympäristöjen tukemiseen sekä vanhustyön kehittämiseen.
Yhteisöjen työntekijät voivat ohjauksen avulla kehittää omaa työtään ja kykyään vastata asiakkaidensa erilaisiin tarpeisiin.
Toteutus
Marte Meo -ohjelman mukaisessa työskentelyssä lähdetään liikkeelle perheen tai yhteisön kysymyksestä ja heidän video-ohjaukselleen asettamastaan tavoitteesta.
Marte Meo -koulutuksen saanut ohjaaja videoi arjen tilanteessa kysymykseen liittyvän lyhyen vuorovaikutusotoksen, jonka hän sitten analysoi ohjelman vuorovaikutusperiaatteiden mukaisesti.
Ohjaaja valitsee videolta yhteiseen tarkasteluun sellaisia hetkiä, joissa vuorovaikutus onnistuu mutta myös niitä ongelmallisiksi koettuja hetkiä, joista lähi-ihmisten on mahdollista oppia jotain uutta.
Palautetilanteessa videota käytetään havainnoinnin ja keskustelun tukena. Ohjaaja ja ohjattavat tarkastelevat videolta erityisesti niitä kohtia, joissa:
- Kumppani keskittyy lapsen / asiakkaan aloitteeseen tai kiinnostuksen kohteeseen.
- Kumppani vahvistaa (katseella, olemuksella tai sanallisesti) huomanneensa aloitteen tai lasta / asiakasta kiinnostavan asian.
- Kumppani odottaa ja tarkistaa, miten lapsi / asiakas reagoi hänen toimintaansa tai ilmaukseensa.
- Kumppani nimeää lapsen / asiakkaan aloitteen tai vastauksen ja laajentaa sitä. Kumppani myös kuvailee, mitä tilanteessa tapahtuu tai tulee tapahtumaan.
- Kumppani on vastuussa vuorottelun etenemisestä ja siitä, että lapsen / asiakkaan on mahdollista osallistua.
- Kumppani antaa myönteistä palautetta toiminnasta ja onnistumisesta.
- Kumppani tukee lapsen / asiakkaan sosiaalisuutta ja suuntaa hänen kiinnostustaan vuorovaikutusympäristöön, sen esineisiin, ihmisiin ja erilaisiin ilmiöihin.
- Kumppani osoittaa selvästi vuorovaikutuksen alkamisen ja päättymisen.
Työskentelyn alussa määritellystä tavoitteesta riippuu, mihin vuorovaikutuksen osa-alueisiin ohjauksessa keskitytään. Ohjausprosessin kestoa ei tavallisesti määritellä etukäteen.
Ohjausta jatketaan niin pitkään, kunnes perhe tai yhteisö on löytänyt vastauksen esittämäänsä kysymykseen ja on oppinut luottamaan omiin voimavaroihinsa. Seurantakäyntejä voidaan toteuttaa, jos perhe tai yhteisö kokee sen tarpeelliseksi.
Koulutus
Marte Meo -ohjelman mukainen työskenteleminen edellyttää ohjaajalta kouluttautumista ja käytännön harjoittelua. Koulutus on viisiportainen (Marte Meo Pedagogue, Kolleague Trainer, Therapist, Supervisor, Licensed Supervisor). Koulutuksen kesto riippuu siitä, minkä vaiheen koulutuksesta on kyse.
Lisätietoa koulutuksista saa kunkin maan Marte Meo -yhdistykseltä tai kansainväliseltä järjestäjältä (www.martemeo.com).
Kirjallisuutta ja lisätietoa
Aarts, M. (2002). Marte Meo programme for autism. Harderwijk, Hollanti: Aarts Productions. - kirja & dvd Aarts, M. (2000). Marte Meo. Basic manual.Harderwijk, Hollanti: Aarts Productions.
Hedenbro, M. & Wirtberg, I. (2000) Samspelets Kraft. Marte meo – möjlighet till utveckling. Tukholma: Liber.
Øvreeide, H. & Hafstad, R. (1996). The Marte Meo method and developmental supportive dialogues. Harderwijk, Hollanti: Aarts Productions.