Puhetta korvaavassa kommunikoinnissa kumppanilla on tärkeä rooli, jotta viestintä onnistuu.
Puhetta tukevalla ja korvaavalla kommunikoinnilla (AAC) tarkoitetaan viestintää, jossa käytetään esimerkiksi tukiviittomia, kuvia tai blisskieltä.
Kuvilla ja bliss-symboleilla tapahtuvassa viestinnässä tarvitaan apuvälineitä. Apuväline voi olla kommunikointikansio, kommunikointitaulu,puhelaite tai kommunikointiohjelma.
Piirrosvideolla esitellään erilaisia kommunikoinnin mahdollisuuksia.
Kirjoittaminen on luonteva tapa korvata puhe, jos puhekyvyn menetykseen ei liity kirjoittamisvaikeutta. Tällöin apuvälineeksi soveltuvat laitteet ja ohjelmat, jotka muuntavat kirjoitetut tekstit puheeksi.
Kuvilla ja tukiviittomilla voidaan helpottaa myös puhuttujen viestien ymmärtämistä, ja usein käytetäänkin termiä puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi tai englanninkielistä lyhennettä AAC (Augmentative and Alternative Communication).
Samoin kuin kaikessa kommunikaatiossa, myös puhetta korvaavassa kommunikoinnissa viestintää tapahtuu myös eleiden, kosketuksen ja kehonkielen kautta. Näiden sanattomien ilmaisukeinojen merkitys voi jopa korostua, ja joillekin ne ovat ainoat toimivat kommunikointikeinot.
Kielikylpy puhetta korvaavaan kommunikointiin
Äiti kertoo lapsensa kommunikoinnin kehittymisestä viittomien ja kuvien tuella. Lähde: Autismiliitto/YouTube.
Kaikki kommunikointi opitaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kukaan ei opi puhumaan, jos hänelle ei puhuta. Kukaan ei myöskään opi viittomaan tai kommunikoimaan kuvilla, jos hänen päivittäiset kommunikointikumppaninsa eivät viito tai kerro asioita kuvien avulla.
Lähi-ihmisten esimerkki viestinnästä puhetta korvaavilla keinoilla on puhevammaiselle henkilölle avain toimivaan kommunikointiin. Lue lisää kielikylvystä puhetta korvaavaan kommunikointiin.
Puhetta korvaavan kommunikointikeinon valinta tapahtuu puheterapeutin toteuttamassa kommunikoinnin arvioinnissa ja kuntoutuksessa.
Lisätietoa kommunikoinnin kuntoutuksesta.
Kuvilla, blisskielellä ja kirjoittamalla tapahtuvassa kommunikoinnissa tarvitaan kommunikoinnin apuvälineitä. Apuvälinetarpeen arvioinnista ja käytön ohjauksesta vastaavat puheterapeutit. Tietoa oman alueen kommunikoinnin apuvälinepalveluista saa valtakunnallisen Tikoteekki-verkoston sivuilta.
Toinen ihminen on usein tärkein puhetta korvaava keino
Kun keskustelukumppanit kommunikoivat eri tavoin, taitavampi kommunikoija voi omalla toiminnallaan saada aikaan onnistuneen vuorovaikutustilanteen. Taitavampi kumppani pystyy mukauttamaan omaa ilmaisuaan sekä tukemaan kumppaniaan viestinnässä monilla eri tavoilla.
Lisätietoa aiheesta, jos vuorovaikutus ei etene tavanomaiseen tahtiin
Lisätietoa aiheesta, kun yhteinen kieli puuttuu
Videoita erilaisten puhetta tukevien ja täydentävien keinojen käytöstä.
Näkökulmia
(O)saammeko jutella? -blogissa on havaintoja ja kokemuksia puhevammaisten ja puhuvien ihmisten välisistä keskusteluista
Cynthia Cress kävi täällä (Tikonen 3/2019, Tikoteekin julkaisu)
Ajoitus ja motivaatio apuvälineen käyttöönotossa afaattisilla aikuisilla (Tikonen 2018, Tikoteekin julkaisu)
Leon on monitaitoinen kommunikoija (Tikonen 1/2019, Tikoteekin julkaisu)
Mörssärillä kommunikointiympäristö on rakennettu vastaamaan jokaisen asukkaan tarpeita (Tikonen 3/2017, Tikoteekin julkaisu)
Onko AAC:tä ilman yhteisöä (Tikonen 3/2017, Tikoteekin julkaisu)