Puhe- ja kommunikaatiovaikeudet liittyvät yleensä aivojen ja keskushermoston toimintaa heikentäviin sairauksiin ja vammoihin. Ne voivat olla synnynnäisiä tai kehittyä elämän aikana.

Puhe- ja kommunikaatiovaikeudet voivat liittyä

• kykyyn olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä
• kykyyn ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä tuottaa viestejä niiden avulla.

Aivojen kehitykselliset häiriöt vaikuttavat hyvin kokonaisvaltaisesti kommunikaation kehitykseen. Kyky tehdä havaintoja ympäristöstä ja olla kontaktissa toisten ihmisten kanssa kehittyy lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana varhaisissa vuorovaikutuskokemuksissa.

Puutteellinen kyky käsitellä aistitietoa ja reagoida siihen tarkoituksenmukaisesti voi haitata merkittävästi vuorovaikutusta. Vuorovaikutus edellyttää tällöin erityistä tukea lähi-ihmisiltä. Lisätietoa aiheesta, jos vuorovaikutus ei etene tavalliseen tahtiin.

Jos puhevamma kohtaa myöhemmällä iällä, kyse on ensisijaisesti puhekyvyn ja/tai kielellisten taitojen menettämisestä. Sen sijaan kyky olla vuorovaikutuksessa ja viestiä hyödyntämällä eleitä ja ilmeitä yleensä säilyy.  

Jotkut etenevät sairaudet heikentävät myös kykyä havaita ja reagoida ympäristön tapahtumiin, mikä heijastuu myös vuorovaikutukseen.

Synnynnäiset eli kehitykselliset puhe- ja kommunikaatiovaikeudet

Aivojen kehitykselliset häiriöt ja vauriot voivat aiheuttaa eriasteisia vaikeuksia kommunikoinnin perustassa, kielen kehityksessä sekä puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä.

Autismikirjon häiriöt ilmenevät ensisijaisesti sosiaalisessa kanssakäymisessä ja kyvyssä viestiä ihmisten kanssa. Autismikirjon henkilön on usein vaikea ottaa katsekontaktia tai jakaa asioita ja tunnetiloja toisten kanssa.

Autismikirjon häiriöön voi liittyä puheen kehityksen viivästymistä. Puhe voi olla kaavamaista ja toistavaa eikä sitä käytetä viestintätarkoituksessa. Puhe voi jäädä myös kehittymättä.

Usein autismikirjon lapsi on herkkä ympäristöstä tuleville ärsykkeille kuten valolle, äänille tai kosketukselle. Sen sijaan kivun aistiminen voi olla heikentynyt.

Tietoa autismikirjon häiriöistä (Autismiliitto)

Tutkimuskatsaus autismiin - selvitys kansainvälisestä tutkimustiedosta (Eteva, Oppaat ja julkaisut)

Vertaistukea ja edunvalvontaa autismikirjon henkilöille (Autismiliitto)

CP-vammaisuuteen voi liittyä puheentuoton vaikeutta ja kielellistä erityisvaikeutta. Puhe saattaa jäädä kehittymättä tai se voi olla ääntämykseltään epäselvää.

Tahdonalaisten liikkeiden hallinnan lisäksi CP-vammaan liittyy aistien yli- tai aliherkkyyttä sekä vaikeuksia toiminnallisessa näössä kuten näköhahmottamisessa.

Tietoa CP-vammasta (CP-liitto)

Voimaa vertaisista (CP-liitto)

Kehitysvammaisuus voi vaikuttaa eri tavoin vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoihin. Puheen kehitys voi viivästyä ja siihen voi liittyä kielellisiä erityisvaikeuksia: puhe voi olla epäselvää tai sanojen löytäminen ja ymmärtäminen on vaikeaa.

Laaja-alaisissa aivojen kehityksellisissä häiriöissä vaikutukset vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon ovat suuremmat. Lisätietoa vaikean kehitysvamman vaikutuksista vuorovaikutukseen.

Tietoa kehitysvammaisuudesta (Kehitysvamma-alan verkkopalvelu Verneri)

Kehitysvammaisten ihmisten ja heidän omaistensa vertaistuki ja edunvalvonta (Kehitysvammaisten Tukiliitto)

Kehityksellinen kielihäiriö (aiemmin kielellinen erityisvaikeus, dysfasia) on perinnöllinen ominaisuus. Se ilmenee puheen ja kielen kehityksen viivästymisenä. Vaikeuksia on tyypillisesti puheen ja kielen tuottamisessa sekä ymmärtämisessä.

Kehitykselliseen kielihäiriöön voi liittyä myös motorista kömpelyyttä sekä vaikeuksia tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, aistisäätelyssä sekä sosiaalisissa taidoissa. Pysyviä vaikutuksia vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoihin voidaan lieventää varhaisella kuntoutuksella.

Tietoa kehityksellisestä kielihäiriöstä (Aivoliitto)

Vertaistukea kehitykselliseen kielihäiriöön (Aivoliitto)

Tilannekohtainen puhumattomuus (valikoiva puhumattomuus, selektiivinen mutismi) on varhaislapsuudessa kehittyvä vuorovaikutusta haittaava ahdistuneisuushäiriö, joka estää lasta puhumasta tietyissä sosiaalisissa tilanteissa. Tyypillisesti lapsi puhuu sujuvasti esimerkiksi kotona, mutta on puhumaton päiväkodissa tai koulussa.

Valikoiva puhumattomuus – haasteena lapsen vaikeneminen (Duodecim)

Kun sanat eivät vain tule – tietoa ja tarinoita selektiivisestä mutismista (Selektiivinen mutismi)

Tietoa ja vertaistukea perheille (Puheeksi ry)

Myöhemmällä iällä menetetty puhekyky ja kielelliset taidot

Myöhemmällä iällä menetetty puhekyky ja kielelliset vaikeudet aiheutuvat yleensä aivokudosta ja keskushermostoa tuhoavasta sairaudesta tai vammasta. Vaurion sijainti ja laajuus vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisia puhe- ja kommunikaatiovaikeudet ovat.

Kommunikaatiovaikeus voi ilmetä lievänä sanojen löytämisen vaikeutena, tai äänteiden tuottamisen vaikeutena ilman kielellistä vaikeutta.

Vakavaan puhevammaan liittyy yleensä puhekyvyn menetys sekä vaikeuksia kielen tuottamisessa ja ymmärtämisessä. Sen sijaan kyky vuorovaikutukseen ja sanattomaan viestintään eleillä, ilmeillä ja osoittamalla säilyvät ennallaan.

Aivoverenkierron häiriöihin (AVH) liittyvää puhe- ja kielihäiriötä kutsutaan afasiaksi. Puhemotoriikan häiriötä kutsutaan dysartriaksi.

Tietoa afasiasta ja dysartriasta (Aivoliitto)

Vertaistukea AVH:n sairastaneille ja heidän läheisilleen (Aivoliitto)

Keskushermoston sairaudet kuten ALS (amyotrofinen lateraliskleroosi), MS (multippeli skleroosi), Parkinsonin tauti sekä laryngeaalinen dystonia vaikuttavat lihasten toimintaan ja siten heikentävät puheen sekä äänen tuottoa.

Tietoa ALSin vaikutuksista kommunikointiin sekä apuvälineistä kommunikoinnin tueksi (ALS ja elämä -hanke, Uudenmaan Lihastautiyhdistys)

Tietoa MS-taudista (Neuroliitto)

Tietoa Parkinsonin taudista (Parkinson-liitto)

Tietoa laryngeaalisesta dystoniasta (Suomen Dystonia-yhdistys)

Etenevät muistisairaudet yleistyvät ikääntymisen myötä. Muistisairaus heikentää kielellisten taitojen lisäksi havainto- ja ajattelutoimintoja sekä oman toiminnan ohjausta.

Muistisairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen

Tietoa muistisairaudesta (Muistiliitto)

Vertaistukea muistisairaille ja heidän läheisilleen (Muistiliitto)