Vuorovaikutukseen tarvitaan kaksi ihmistä. Kuva: Pekka Elomaa.
Kehitysvammaisuuteen liittyy usein jonkinasteisia vaikeuksia vuorovaikutustaidoissa ja kommunikoinnissa. Vaikeasti monivammaisten ihmisten vuorovaikutus tapahtuu varhaisten taitojen varassa. Vaikea-asteiset kehitykselliset poikkeavuudet heijastuvat kokonaisvaltaisesti ihmisen toimintakykyyn, mutta tarve läheisyyteen ja kanssakäymiseen toisen ihmisen kanssa on jokaisella.
Vuorovaikutuksen ja kommunikaation kannalta keskeiset osa-alueet kuten kyky aistia ja käsitellä aistitietoa, tuottaa tahdonalaisia liikkeitä ja ylläpitää vireystilaa ovat usein rajoittuneet. Aistien toiminta heijastuu vuorovaikutukseen.
Keinot ilmaista tunnetiloja ja tarpeita voivat olla hyvin hienovaraisia ja tulkittavissa ainoastaan kehonkielestä. Jos lähi-ihmiset eivät niitä tunnista, vaikeasti kehitysvammainen henkilö jää ilman vuorovaikutusta.
Tutkija Sonja Miettinen on todennut, että syvästi kehitysvammaiset hoivakodin asukkaat saavat erittäin hyvää fyysistä hoivaa. He viettävät kuitenkin pitkiä aikoja yksin, koska heiltä puuttuu kerkeäviä ja osaavia vuorovaikutuskumppaneita. Kehitysvammaiselle ihmiselle olisi tärkeää antaa aikaa ja mukautua hänen tapaansa olla vuorovaikutuksessa esikielellisin keinoin.
Sonja Miettinen (2020): Syvästi kehitysvammaisen aikuisen mahdollisuudet yhteisyyden kokemiseen. Etnografnen tutkimus sosiaalisesta vuorovaikutuksesta suomalaisissa ryhmäkodeissa. (Yhteiskuntapolitiikka-julkaisuja)
Vaikeasti monivammainen henkilö haastaakin lähi-ihmisensä kehittämään omia vuorovaikutustaitojaan ja kykyä toimivaan vuorovaikutukseen luonnollisten eleiden, olemuskielen ja toiminnan kautta.
Lue lisää toimivasta vuorovaikutuksesta vaikeasti kehitysvammaisen ihmisen kanssa:
Vaikeimmin kehitysvammainen kumppani
Perehdytysmateriaali Voimauttavan vuorovaikutuksen toimintamalliin