Kuva: Kynnys ry
Mitä vammaisuus on? Onko se yksilön toimintarajoite vai eriarvoisuutta, joka johtuu ympäröivän yhteiskunnan luomista esteistä ja syrjivistä käytännöistä?
Aikaisemmin vammaisuutta tarkasteltiin ensisijaisesti lääketieteellisenä ja hoidollisena kysymyksenä. Nykyisin pyritään tekemään näkyviksi myös vammaisiin ihmisiin kohdistuvat, epätasa-arvoa tuottavat yhteiskunnan rakenteet.
Kysymystä vammaisuuden olemuksesta voi lähestyä myös sen tosiasian kautta, että kukaan ei ole koko elämäänsä täysin vammaton. Kaikki tarvitsevat joskus erityiskohtelua ja apuvälineitä voidakseen osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Vammaisliike puolustaa vammaisten oikeuksia
Vammaispoliittiset kysymykset nousivat esiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, kun yhteiskunnallinen liikehdintä voimistui ja monet vähemmistöt aktivoituivat ajamaan omia oikeuksiaan.
Vuonna 1973 vammaiset opiskelijat perustivat vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n. Kynnys ry edistää vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia Suomessa vaikuttamalla vammaispoliittiseen päätöksentekoon ja aktivoimalla vammaisia ihmisiä toimimaan itse omien oikeuksiensa puolesta.
1986 perustettiin Valtakunnallinen vammaisneuvosto (nykyisin Vammaispoliittinen neuvottelukunta) edistämään ja valvomaan vammaisten henkilöiden oikeuksia.
Ruotsinkielisten kehitysvammaisten ihmisten yhdistys Steg för Steg rf perustettiin 1996. Yhdistyksen jäsenet ja hallitus ovat kehitysvammaisia ihmisiä. Steg för Steg on FDUV:n, Nordiska Samarbetsrådetin (NSR) ja European Platform of Self-advocatesin (EPSA) jäsen.
Kehitysvammaisten ihmisten Me Itse ry perustettiin 1999. Me itse ry on kehitysvammaisten ihmisten oma vaikuttamisyhdistys, joka puolustaa vammaisten oikeuksia.
Poliittisen vammaisliikkeen syntymisen jälkeen vammaiset ihmiset on alettu käsittää aiempaa enemmän itsenäisinä ja asioistaan päättävinä yhteiskunnallisina toimijoina. Vammaisliike on ollut mukana vaatimassa ja ajamassa läpi monia tärkeitä uudistuksia ja parannuksia vammaisten asemaan.
Vammaisiin ihmisiin kohdistuu kuitenkin yhä paljon syrjintää ja heidät saatetaan sivuuttaa esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa.
Vammaispolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä
Tällä hetkellä vuoden 2017 lopussa ajankohtaisia vammaisia ihmisiä koskevia poliittisia kysymyksiä ovat muun muassa vammaispalvelujen kilpailutus, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa ja vammaisten henkilöiden työllisyys.
Vammaisten Ihmisoikeuskomitea on kritisoinut sitä, että vammaisjärjestöt eivät ole saaneet osallistua sote-uudistuksen suunnitteluun asianmukaisesti.
Vammaispalvelujen kilpailutus on näkynyt vaikeasti vammaisten ihmisen elämässä hoito- ja laitospalveluiden laadun vaihteluna ja henkilöstön vaihtumisina.
Vammaisjärjestöt vaativat vammaispalvelujen kilpailuttamisen lopettamista. Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista.
Vammaisten ihmisten kohtelussa työelämässä on paljon parannettavaa. Vammaisten ihmisten on vaikea työllistyä, sillä työnantajilla on syrjiviä asenteita vammaisia henkilöitä kohtaan, vammaiset ihmiset ovat verrattain matalasti koulutettuja ja lainsäädäntö kohtelee heitä halpatyövoimana.
Erityisesti kehitysvammaisten ihmisten avotyötoimintaa on kritisoitu, sillä kehitysvammaiset ihmiset eivät saa tekemästään avotyöstä lainkaan palkkaa.
Tätä kirjoitettaessa käynnissä on vammaislainsäädännön uudistus, jossa yhdistetään ja uudistetaan kehitysvammaislaki ja vammaispalvelulaki. Esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi on tarkoitus antaa keväällä 2018 ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2020.
Lisäksi valmisteilla on itsemääräämisoikeutta koskeva lakiuudistus, joka käsittää kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden. Itsemääräämisoikeuslain uudistuksen tarkoitus on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia päättää itseään koskevista asioista ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä.
Artikkelia varten on haastateltu Kynnys ry:n edesmennyttä toiminnanjohtajaa Kalle Könkkölää.