Vammaisten ihmisten historiaan kuuluu Suomessa syrjintää, epäinhimillistä kohtelua ja tabuja. Esimerkiksi kehitysvammaiset ihmiset eristettiin Suomessa ennen laitoshoitoon ja heidän elämäänsä on rajoitettu lailla monin tavoin.

Ennen vuotta 1970 Suomessa oli laillista pakkosteriloida kehitysvammaisia ihmisiä. Kaikilla vammaisilla ihmisillä on ollut oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe vasta vuodesta 1987 lähtien. Kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisesta ollaan vasta nyt 2000-luvulla vähitellen luopumassa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja oikeusministeriön syrjinnän seurantajärjestelmän tekemän selvityksen mukaan vammaiset ihmiset kokevat Suomessa edelleen paljon syrjintää ja epäoikeudenmukaisuutta.

Selvitykseen vastanneet vammaiset henkilöt pitivät asenneilmapiiriä vammaisia ihmisiä kohtaan Suomessa huonona tai erittäin huonona. Yli 60 prosenttia kertoi kokeneensa syrjintää viimeisen vuoden aikana.

Puhevammaisten syrjintä

Puhevammaisten ihmisten joukko on hyvin moninainen ja käsittää ihmisiä, joiden on eri syistä vaikea tuottaa tai ymmärtää puhetta.

Puhevammaisten ihmisten ihmisoikeusongelmat liittyvät ennen muuta sananvapauteen, esteettömään kommunikointiin, tiedonsaantiin ja puhevammaisten ihmisten oikeuteen ilmaista itseään.

Monien puhevammaisten ihmisten asema Suomessa on heikko, ja esimerkiksi tiedot puhevammaisille henkilöille kuuluvista lakisääteisistä palveluista eivät aina tavoita heitä.

Suurella osalla puhevammaisista ihmisistä on vaikeuksia lukea ja kirjoittaa ja osalla on myös ymmärtämisen vaikeuksia. Tieto palveluista ei ole heille tarpeeksi selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa.

Puhevammaisiin ihmisiin kohdistuu usein ennen muuta yhteiskunnan ja ihmisten asenteista johtuvaa syrjintää. Puhevammaisia henkilöitä kohtaan voidaan olla holhoavia tai kontrolloivia. Puhumattomat tai puhetta korvaavilla keinoilla viestivät ihmiset saatetaan helposti sivuuttaa, jolloin he eivät saa mahdollisuutta ilmaista näkemyksiään kuten muut.

Lue lisää puhevammaisten ihmisten sananvapaudesta.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän

Vammaisen henkilön tehokkain oikeussuojakeino syrjintää vastaan on yhdenvertaisuuslaki.

Jos kohtaa tai epäilee itseensä kohdistuvaa syrjintää vamman perusteella, asian voi viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta käsittelee sille yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvolaissa osoitetut asiat. Lautakunta voi kieltää syrjinnän jatkamisen tai uusimisen ja asettaa uhkasakon määräyksen noudattamisen tehosteeksi.

Lue lisää yhdenvertaisuuslaista ja kohtuullisista mukautuksista.

Potilasasiamies ja sosiaaliasiamies neuvovat valituksissa

Jos vammainen ihminen ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, tukitoimeen tai kohteluun, asia kannattaa ensimmäisenä pyrkiä selvittämään hoitavien henkilöiden kanssa.

Sosiaalihuollossa asiakas voi hakea muutosta saamaansa päätökseen. Muutoksenhakuohjeet ovat päätöksessä.

Sosiaali- tai terveydenhuollon asiasta voi tehdä muistutuksen toimintayksikön johtajalle tai vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle.

Sosiaali- ja terveysalan asioista on mahdollista myös kannella toimintaa valvovalle viranomaiselle: oman alueen aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira).

Oman kunnan tai kuntayhtymän potilasasiamies ja sosiaaliasiamies neuvovat asiakkaita sosiaalihuollon asioissa, omien oikeuksien ajamisessa ja kantelujen tekemisessä.

Artikkelia varten on haastateltu Kynnys ry:n edesmennyttä toiminnanjohtajaa Kalle Könkkölää ja professori Simo Vehmasta.