Digisyrjäytyminen

Verkkopalvelut helpottavat elämää monin tavoin. Sähköinen asiointi esimerkiksi verkkopankeissa, verkkokaupoissa tai virastojen verkkopalveluissa onnistuu kellonajasta riippumatta. Verkko tuo palvelut myös niiden ulottuville, jotka asuvat kaukana asutuskeskuksista.

Verkkopalvelut ovat tehneet asioinnista ja palveluiden käytöstä entistä vaivattomampaa myös monille vammaisille ja toimintarajoitteisille henkilöille.

Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvien voi olla helpompaa hoitaa asioita kotonaan tietokoneella kuin matkustaa konttoreihin asioimaan. Kun kuulovammainen voi uusia lääkereseptinsä verkossa, hänen ei tarvitse hankkia viittomakielen tulkkia lääkärikäyntiä varten.

Mistä digisyrjäytyminen johtuu?

Parhaimmillaan palvelujen digitalisoituminen parantaa palvelujen saavutettavuutta, kun niitä on mahdollista käyttää ajasta ja paikasta riippumatta.

On kuitenkin ongelma, jos yleisesti saatavilla olevia palveluja on mahdollista saada ainoastaan verkossa, kun perinteisiä fyysisiä konttoreita ja palvelupisteitä lakkautetaan.

Kaikilla ei ole pääsyä internetiin eivätkä kaikki kykene käyttämään verkkopalveluja. Tällöin puhutaan digisyrjäytymisestä.

Digisyrjäytymistä aiheuttavat erilaiset tekijät. Verkossa asioimisen voi estää esimerkiksi tietokoneen puuttuminen, heikot tietotekniset taidot, taloudellinen tilanne, vakava vamma tai toimintarajoite. Myös korkea ikä ja tottumattomuus sähköisten palvelujen käyttöön aiheuttavat digisyrjäytymistä.

Verkkopalveluiden käyttöä estävät myös niiden vaikea käytettävyys ja huono saavutettavuus. Jos palvelu ei ole riittävän saavutettava, vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden on jopa mahdotonta käyttää sitä.

Palvelujen saavutettavuus ehkäisee digisyrjäytymistä

Julkinen sektori on pyrkinyt ehkäisemään digisyrjäytymistä erilaisin keinoin. Kirjastoissa on usein mahdollista käyttää tietokonetta, ja kirjastot tarjoavat myös apua verkkopalveluiden käyttöön.

Valtiovarainministeriön AUTA-hankkeessa (2016–2017) tarjottiin tukea ja apua eri väestöryhmille digitaalisten palveluiden käyttöön sekä tarjottiin tukea verkossa asioimiseen. Hankkeen pohjalta on vuodesta 2018 alkaen kehitetty Digituen toimintamallia.

Syyskuussa 2018 voimaan astunut EU:n saavutettavuusdirektiivi määrää, että kaikkien julkisen sektorin verkkopalveluiden tulee olla saavutettavia. Uudistus parantaa vammaisten ja toimintarajoitteisten asemaa ja heidän mahdollisuuksiaan saada tärkeitä sähköisiä palveluja.

On kuitenkin huomionarvoista, että saavutettavuusdirektiivi ei poista sitä ongelmaa, että moni verkkopalvelu saattaa olla liian vaikea käyttää.

Pelkkä saavutettavuuden huomioiminen ei siis riitä ehkäisemään digisyrjäytymistä. Verkkopalvelut tulee myös suunnitella riittävän helppokäyttöisiksi.