Hyviä hetkiä, haastavia hetkiä

Valokuvassa on koulureppu syksyisessä metsässä.

Viime viikolla oli taas se tietty päivä, yksi kouluvuoden parhaista. Oppilaiden taksit pysähtyivät vuorollaan koulun pihaan, ja niistä astui tai autettiin ulos tuttuja kasvoja. Kaikki lapset ja nuoret näyttivät kesän jäljiltä enemmän tai vähemmän isommilta ja ruskettuneimmilta, mutta yhtä kaikki samoilta huipputyypeiltä, meidän oppilailtamme. Me aikuiset olimme jo aloittaneet valmistelemaan tätä tärkeää päivää vähän aikaisemmin, ja nyt pääsimme kaikki yhdessä koolle ja koulutyöhön.

Osalle oppilaistamme kouluun saapumista oli ajoissa ennakoitu, ja tuttuihin rutiineihin palaaminen sujui hymyssä suin. Osalle oppilaista paluu oli vaikeampaa, etenkin jos edessä oli muutoksia koulussa, luokassa tai luokan aikuisissa. Ensimmäisiin päiviin mahtui iloa, naurua ja hauskoja juttuja. Mutta mahtui myös huutoa, raapimista ja karkailua.

Tässä postauksessa ajattelinkin pohtia hieman haastavan käytöksen ennaltaehkäisyä sekä toimimista tilanteissa, joissa oppilas käyttäytyy haastavasti. Voimme nimittäin ennaltaehkäistä haastavaa käyttäytymistä, mutta emme aina karsia sitä kokonaan pois. Meidän on siis aikuisina hyvä pohtia etukäteen ja jälkikäteen omaa toimintaamme niissä hetkissä, jossa oppilaamme käytös on haastavaa.

Symbolikuva, joka esittää kommunikoinnin tukemista.

Ehkäise ennalta

Muistatteko vielä toimintaterapeuttia Annan edellisestä postauksestani? Juttelimme Niemen Annan kanssa haastattelun aikana myös jonkin verran haastavasta käyttäytymisestä, mutta se keskustelu ei mahtanut mukaan kesäkuun postaukseen. Niinpä tässä vaiheessa on paikallaan ottaa mukaan myös Annan tiedot ja näkemykset:

-Tunnetaitojen ja stressin hallintataitojen kehittyminen on kaiken perustana. Niiden harjoittelusta ja opettelusta haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisyssä lähdetään liikkeelle. Samoja taitoja tarvitsee sekä lapsi, että lapsen kanssa työskentelevä aikuinen.

Ennaltaehkäisyssä keinot ovat moninaisia, koska lapsetkin ovat yksilöitä. Itse olen kokenut, että haastavan käyttäytymisen yksi perussyy on usein kommunikaatiotaitojen pienuudessa. Kiukku syntyy siitä, että ei tule ymmärretyksi eikä ymmärrä sitä, mitä ympärillä on tapahtumassa. Lisäisinkin tunnetaitojen ja stressin hallintaitojen rinnalle kommunikaatiotaitojen sitkeän harjoittelemisen arjessa.

Entä sitten ne muut kokeilemisen arvoiset keinot?

Seuraavassa on luvassa listaus joistakin hyviksi havaituista. Näitä keinoja kannattaa kokeilla ja sopivia ja toimivia näistä ottaa käyttöön, sinnikkäästi ja systemaattisesti.

  • tulevien tapahtumien ja etenkin muutosten ennakointi
  • päivän ja yksittäisten opetustuokioiden strukturointi kuvien avulla
  • ensin-sitten -sopimukset ja muut yhteiset säännöt ja sopimukset
  • käyttäytymistä ohjaavat visuaaliset tuet kuten liikennevalot
  • myönteinen palaute hyvästä käytöksestä sanoilla, kuvilla tai muilla sovituilla ”palkkareilla”, joko yksilölle tai koko ryhmälle yhdessä
  • sen muistaminen, että vahvistat aina sitä käyttäytymistä oppilaallasi, millä hän saa sinulta huomiota.
Sclera-piirroskuva. Säännöt, hymynaama ja peukalo osoittamassa ylöspäin kuvaamassa onnistumista.

Toimiminen haastavassa tilanteessa

Tässä kotisohvalla läppäri sylissä on helppoa antaa ohjeita haastavan käyttäytymisen tilanteisiin. Kokemukseni pohjalta siinä tilanteessa, jossa naamaani on lyöty nyrkillä tai päälleni on syljetty, ei omien tunteiden hallinta olekaan yhtä helppoa. Tunteet eivät jää päälle pitkäksi aikaa, mutta ovat vahvoja haastavassa hetkessä.

Toimintaterapeutti Anna Niemi sanoo, että viisainta tilanteessa on rauhoittaa ensin oma itsensä:

-Jos mahdollista, on hyvä tietoisesti hengittää syvään ja ottaa aikalisä. Sen jälkeen vie itsesi turvaan olemalla myötätuntoinen omaa itseä kohtaan. Voi sanoa itselleen vähän siihen tyyliin, että on ihan ok, että tunnen tai reagoin näin. Näiden vaiheiden jälkeen on paremmin valmis toimimaan oppilaan kanssa jämäkästi ja omien arvojen mukaisesti.

Annan toimintaohje on vähän sama, kuin lentokoneen turvaohjeet. Happinaamari laitetaan ensin itselle, ja sen jälkeen vasta lapselle. Lapsen tai nuoren aivot eivät ole vielä täysin kehittyneet, meidän aikuisten tehtävänä on tukea heitä tunteiden ja toiminnan säätelyssä.

-Neljä viidesosaa viestinnästämme on muuta kuin sanoja. On hyvä tiedostaa, mitä välitämme eleillämme, ilmeillämme, äänensävyllämme tai mahdollisesti kosketuksellamme. Uhkaa vai turvaa? Anna kehottaa pohtimaan.

Joskus haastava käyttäytyminen voi olla rajua tai kestää pidemmän aikaa. Meidän työyhteisössämme osataan pyytää työkaverilta vuoronvaihtoa, jos tilanteessa oleminen käy itselle liian kuormittavaksi. Vaikeat tilanteet käydään myös jälkikäteen läpi työkavereiden ja tarpeen mukaan myös ulkopuolisen ammattilaisen kanssa yhdessä. Mahdollisuuksien mukaan asia käydään läpi totta kai myös itse oppilaan ja mahdollisesti läsnä olleiden muiden luokan oppilaiden kanssa.

Sclera-piirroskuva. Keskellä sydän ja sen ympärillä kasvokuvat tunteista huolestunut, vihainen, surullinen ja iloinen.

Lisää hyviä hetkiä

Kouluvuosi on meillä ja teillä nyt alkamassa. Olemme lapset etunenässä kaikki yhdessä koulussa oppimassa. Opiskelu saa olla kivaa. Koulupäiviin saa lisätä oppilaille mielihyvää ja iloa tuottavia asioita. Toiselle stressiä poistaa muovailuvahalla muovailu, toiselle ulkoilu ja kolmannelle musiikki tai saippuakuplat. Ne voivat olla jossakin tapauksessa myös palkintoja, mutta ne voivat olla siellä myös pelkästään hyvän mielen tuottamiseksi oppilaillemme. Haastavista hetkistä huolimatta huipputyypeille.

Hyvää lukuvuoden aloitusta meille ja teille!

Outi

Valokuvassa on saippuakuplia ilmassa, taustalla syksyistä metsää.

Kuvat: Papunetin kuvapankki sekä Pixabay.com

Kirjoitus on julkaistu blogissa 17.8.2020.