Läheisten ohjaus

Kuntouttaja ohjaa ja tekee yhteistyötä myös kuntoutujan lähi-ihmisten kanssa. Ohjauksessa korostuvat voimavaralähtöisyys ja asiakaslähtöisyys.

Kuntoutus on prosessi, jossa sekä kuntouttaja että kuntoutettava lähiympäristöineen sitoutuvat yhteistyöhön. On ratkaisevaa, millä otteella kuntouttaja kohtaa ja tekee yhteistyötä läheisten kanssa. Voimavara- ja asiakaslähtöinen ote sopii hyvin kommunikoinnin kuntoutukseen.

Voimavaralähtöisyys on myönteistä ja käytännönläheistä. Sille on ominaista inhimillisyys, leikillisyys, lämpö, luovuus, huumori, tasa-arvoisuus, armollisuus ja joustavuus. Yhteistyössä suunnataan tulevaan ja löydetään mahdollisuuksia. Työskentelytapaan kuuluu selkeät tavoitteet, joita kohti edetään pienin, helposti toteutettavin askelin. Tavoitteita kohti eteneminen ei aina ole vaivatonta ja siksi onkin tärkeää tehdä näkyväksi saavutettua edistystä.

Asiakaslähtöisyydelle taas on keskeistä se, että asiakas asettaa itse omat tavoitteensa. Tämä tapahtuu yhteistyössä ammattilaisen kanssa. Keskeistä on myös asiakkaan arvostava kohtaaminen ja hänen toimijuutensa kunnioittaminen.
Voimavara- ja asiakaslähtöisyys tuo kepeyttä myös ammattilaisen työskentelyyn ja lisää työniloa. Ajatuksena on, että asiakasta tuetaan vain sen verran, että hän pärjää hyvin omillaan eteenpäin ja uskoo itseensä.

Miten asiakas- ja voimavaralähtöisyys näkyy kommunikoinnin kuntoutuksessa

Kommunikoinnin kuntouttaja tekee aina yhteistyötä niiden läheisten kanssa, jotka kohtaavat puhevammaisen ihmisen päivittäin tai usein. Läheisiin ihmisiin kuuluvat perheenjäsenten lisäksi esimerkiksi hoitajat, opettajat tai ohjaajat.

Tapa, jolla kuntouttaja kohtaa läheiset, luo pohjan hyvälle ja onnistuneelle yhteistyölle.

Kuntouttaja kohtaa läheiset tasavertaisesti, omana itsenään. Hänen ammattitaitoaan on aistia, millaista vuorovaikutustapaa kannattaa käyttää missäkin tilanteessa. Toisiin tilanteisiin sopii tuttavallinen ote, joskus taas mennään asialinjalla. Tilanteeseen syntyvällä ilmapiirillä on vaikutusta siihen, millaiseksi läheiset kokevat yhteistyön.

Turvallisessa ja luottamuksellisessa yhteistyössä sekä läheisten että kuntouttajan on hyvä olla. Kun ihminen kokee olevansa turvassa ja on rentoutunut, hänen on helpompaa kuulla toista ja jakaa omia ajatuksiaan. Kuntouttaja viestii koko olemuksellaan, että hän on kiinnostunut ja haluaa kuulla ja ymmärtää läheisten näkökulmia ja ajatuksia. Läheisille tulee tunne, että heitä arvostetaan ja heistä välitetään.

Kuntoutuksessa etsitään yhdessä ratkaisuja vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin pulmiin. Kuntouttajan on tärkeää kuulla, mihin puhevammainen ihminen ja hänen läheisensä toivovat muutosta ja missä asioissa hän voisi olla avuksi. Kuntouttaja voi tuoda tilanteeseen ulkopuolista näkökulmaa sekä tarjota uutta tietoa ja vastauksia. Välillä taas on tarpeen myötäelää ja kannustaa.

Vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin kuntoutus tapahtuu pääosin arjen hetkissä. Kuntouttaja on läheisten yhteistyökumppani, joka voi omalla toiminnallaan pitää yllä innostusta. Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori tukevat yhteistyösuhdetta.

Tarkoituksena on, että läheiset kokevat onnistumisen iloa, tuntevat pärjäävänsä ja saavansa aikaan edistystä.

Kuntouttaja auttaa läheisiä huomaamaan pieniä mutta merkityksellisiä edistysaskeleita ja on mukana iloitsemassa onnistumisista. Myönteinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen edistyksestä on tärkeää.

Videot

Läheisten ohjaus on yhteistyötä -videolla esitellään tapoja, joilla kuntouttaja ohjaa yhteisöä ja tekee yhteistyötä voimavara- ja asiakaslähtöisesti. Video: Kehitysvammaliiton Tikoteekki.

Läheisten ohjaaminen ja hyvä yhteistyö ovat ratkaisevan tärkeitä silloin, kun lapsella on puheeseen ja kieleen liittyvien pulmien lisäksi haasteita muiden ymmärtämisessä ja vuorovaikutuksessa. Videolla ammattilaisen ja vanhempien välinen yhteistyö- ja ohjausprosessi tapahtuu verkon välityksellä. Ohjauksessa hyödynnetään kotona kuvattuja videoita, joissa vanhempi on lapsensa kanssa. Vanhempien kyky tunnistaa oma vuorovaikutustapansa ja tehdä tarvittavia muutoksia edistävät lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta ja tätä kautta myös lapsen muuta kehitystä. Tämä perusperiaate on tärkeä riippumatta henkilöistä ja tilanteista, joissa kommunikoidaan ja ollaan vuorovaikutuksessa. Video: Kehitysvammaliiton Tikoteekki.

Teksti: asiantuntijat Katja Burakoff ja Kaisa Martikainen / Kehitysvammaliiton Tikoteekki