”Toiminta-alueittaisessa opetuksessa tarvitaan yhteisen opetuksen järjestämisen ja arvioinnin käytänteiden kehittämistä”
Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan yliopistolehtori Aino Äikäs kertoo sähköpostihaastattelussa toiminta-alueittaisen opetuksen kiinnostavan erityisopettajaopiskelijoita. Tiedontarpeeseen vastaa myös uusi toiminta-alueittaisesta opetuksesta kertova kirja, jonka toimittamisesta Aino on vastannut yhdessä Irene Rämän kanssa.
Aino Äikäs on vuosien ajan ollut monella tapaa mukana toiminta-alueittaisen opetuksen kehittämisessä. Kiinnostus vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten koulutusta ja koulutuspolkuja kohtaan on säilynyt koko uran ajan.
-Olen työskennellyt Itä-Suomen yliopistossa yliopistonlehtorina ja opettajankouluttajana vuodesta 2013 lähtien. Kymmenen vuotta sitten valmistunut väitöskirjani käsitteli toiselta asteelta eteenpäin siirtymää, kun kyseessä on vaikeasti vammainen nuori aikuinen. Sain haastatella kehitysvammaisia nuoria aikuisia, heidän huoltajiaan sekä ammattilaisia tätä tutkimusta varten.
Alun perin erityisopettajaksi ja erityisluokanopettajaksi valmistunut Aino kiinnostui jo maisteriopintojen aikana jatko-opinnoista. Tutkijan polku vei menneessään lyhyen yläkoulun erityisopettajan työjakson jälkeen.
-Vuosien saatossa yliopistonlehtorin perustyöhön on tullut mukaan monenlaista uutta. Lukuvuodet eivät ole koskaan samanlaisia, ja se taitaa olla yksi syy miksi koen, että tätä työtä on mielekästä tehdä ja uraa yliopistossa jatkaa.
Toiminta-alueittainen opetus erityisopettajien koulutuksessa
Toiminta-alueittain järjestettävä opetus liittyy Ainon työhön tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteiden sekä opetuksen aihealueiden ja opetuksen kehittämisen kautta. Viime vuosina Aino on ollut erityisen kiinnostunut vaativan tuen kysymyksistä sekä moniammatillisesta ja monialaisesta yhteistyöstä.
-Olen jo pitkään opettanut erityispedagogiikan syventävissä opinnoissa opintojaksoa Laaja-alaiset kehityksen vaikeudet, jonka sisällöissä keskitytään vaativaa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetuksen järjestämisen kysymyksiin. Olin myös mukana opetuksen kehittämiseen liittyvässä Itä-Suomen yliopiston johtamassa TUVET- eli Tutkimusperustaista vaativan erityisen tuen kehittämistä -hankkeessa vuosina 2018-2021.
Aino kertoo, että erityisopettajaopiskelijat ovat joka lukuvuosi kiinnostuneina mukana opintojaksoilla, joilla toiminta-alueittaiseen opetukseen liittyviä teemoja käsitellään. Opiskelijoiden palautteen perusteella sisältöjä on myös lisätty opetusohjelmaan.
Kuinka paljon tietoa opiskelijat kokonaisuudessaan saavat opintojensa aikana toiminta-alueittaisesta opetuksesta?
-Kuinka paljon tietoa on hankala kysymys, koska erityispedagogista osaamista meidän opiskelijat saavat laajasti, ja paljon opinnoissa on sellaista sisältöä, jota voi hyödyntää myös toiminta-alueittaisessa opetuksessa. Tiedän, että muissa yliopistoissa, joissa koulutetaan erityisopettajia, tätä teemaa käsitellään myös syventävissä tai aineopintoihin kuuluvissa opintojaksoissa. Kuitenkin eri yliopistoissa toimivien kollegoiden kanssa keskusteluissa tulee usein ilmi se, että toiminta-alueittain järjestettävää opetusta soisi käsiteltävän laajemmin erityispedagogiikan opinnoissa.
Arvioinnin kehittämisen tarve sekä ajankohtainen kysymys koulutuksen tasa-arvosta
Aino Äikäs on toiminut vajaan kolmen vuoden ajan asiantuntijana Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimassa VIP-verkoston Toiminta-alueittain järjestettävä opetus -teemaryhmässä. Se on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka suunnittelee ja koordinoi kehittämistyötä nimensä mukaisesti toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen tueksi.
-Teemaryhmässä paneudutaan ajankohtaisiin aiheisiin sekä jaetaan kokemuksia ja tietoa monialaisen henkilöstön arjen työn avuksi. Teemaryhmämme on järjestänyt koulutuksia sekä tuottanut selvityksiä ja erilaisia materiaaleja. Yhteistyössä AVIen kanssa järjestämämme webinaarit ovat olleet hyvin suosittuja, joten uskoisin, että toiminta-alueittaiseen opetukseen liittyvälle täydennyskoulutukselle on tilausta.
Aino pohtii, että jo tehdystä kehittämistyöstä huolimatta kehitettävää riittää edelleenkin.
-Vaihtelevat käytännöt toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen suhteen yleisestikin voisi olla kehitettävä alue, mutta erityisesti oppimisen edistymisen arviointi on asia jonka voisi nostaa erityiseksi kehittämiskohteeksi. Tämä onkin teema, johon VIP:n teemaryhmässä pureudutaan parhaillaan. Tämä seikka tuli vahvasti esille Helsingin yliopiston arviointikeskuksessa työskentelevän tutkijatohtori Irene Rämän OPH:lle tekemässä selvityksessä. Yhteisten arviointikäytänteiden ja ohjeistusten laatiminen toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen voisi olla paikallaan, kirjaamisen tavoista pitäisi saada lisää koulutusta, moniammatillista tiedonkulkua tulisi entisestään lisätä sekä kehittää tiedonkulkua opettajien ja koulunkäynninohjaajien välillä systemaattisemmaksi.
Toisena tärkeänä ja ajankohtaisena teemana Aino pitää oppivelvollisuuden laajenemista sekä tämän uuden muutoksen merkitystä toiminta-alueittain perusopetuksen opinpolkunsa käyneille. Myös kysymys vaikeimmin vammaisten nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollistamisesta ja edistämisestä vaatii edelleen tutkimusta ja työtä.
Inkluusio ja toiminta-alueittain opiskelevat lapset ja nuoret
Aino Äikäs toteaa, että mahdollisuuksia inklusiivisiin ratkaisuihin toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa löytyy. Inkluusioon tai inklusiiviseen kasvatuksen ei ole olemassa yhteistä ja tyhjentävää tai sovittua määritelmää, joten inkluusiota ei Ainon mielestä kannata katsoa kapea-alaisesti.
-Inkluusio tulisi nähdä prosessina, joka edellyttää edelleen monenlaisia muutoksia, toimenpiteitä ja asioiden kehittämistä yhteisössämme. Inklusiivista kasvatusta voidaan katsoa olevan muun muassa joustavat ryhmittelyt, oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen kaikkia lapsia tukevaksi, yhteisopettajuuden hyödyntäminen sekä erilaiset ja moninaiset pedagogiset ratkaisut, jossa lapsi tai nuori saa tarvitsemaansa tukea ja on osana yhteisöä sen täysivertaisena jäsenenä. Myös opettajankoulutuksen kehittäminen inklusiivisen kasvatuksen suuntaan on tärkeää toimintaa, kun pohditaan inklusiivisia ratkaisuja ja toiminta-alueittain järjestettävää opetusta.
Aino kertoo kuulleensa rohkaisevia kokemuksia toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen onnistumisesta yleisopetuksen yhteydessä esimerkiksi yhteisopettajuutta hyödyntäen. On myös varsin onnistuneita kokemuksia lapsen opiskelusta omassa lähikoulussaan riittävällä, hyvin suunnitellulla ja yksilöllisellä tuella, vaikka lapsen tuen tarve on hyvin laaja-alaista. Lähikoulu voi saada esimerkiksi Oppimis- ja ohjauskeskus Valterilta merkittävää tukea inklusiivisuuden mahdollistamiseksi niin opettajille kuin lapsellekin.
-Joustava ryhmittely esimerkiksi siten että osa oppitunneista mahdollistuu isommassa ryhmässä ja osa pienryhmässä voi olla inklusiivista toimintaa, vaikka oppilas pääasiassa opiskelisikin pienryhmässä. Tällaisista pedagogisista ratkaisuista olen myös kuullut monia positiivisia kokemuksia kentältä.
Uuden kirjan tarina
Olet toimittanut yhdessä Irene Rämän kanssa PS-kustannuksen tämän vuoden tammikuussa julkaiseman kirjan Toiminta-alueittain järjestettävä opetus. Kuinka idea kirjaan syntyi ja miten itse kirja syntyi?
-VIP-verkoston Toiminta-alueittain järjestettävä opetus –teemaryhmässä tuli syksyllä 2020 puhetta, että meillä Suomessa olisi tarve päivitetylle teokselle ja oppikirjalle aiheesta. Meillä on teemaryhmässä myös yhteinen kiinnostus edistää alan tutkimusperustaista tietoa, ja teemaryhmän toisen yliopistosektoria edustavan jäsenen eli Irene Rämän kanssa yhdessä innostuimme asiasta ja päätimme ryhtyä työhön. Saimme kirjoittajiksi erinomaisen joukon asiantuntijoita tämän teeman ympäriltä. Muut kirjoittajat ovat opettajia, kouluttajia tai alan tutkijoita, joita kaikkia yhdistää kiinnostus ja vahva perehtyneisyys toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen.
Uudessa teoksessa toiminta-alueittaista opetusta käsitellään muun muassa tutkimusten, käytännön esimerkkien ja lainsäädännön näkökulmista. Kirja koostuu kolmesta osasta.
-Ensimmäisessä osassa käsitellään muun muassa lähtökohtia ja lainsäädäntöä toiminta-alueittain järjestettävälle opetukselle sekä pohditaan inklusiivisen kasvatuksen mahdollisuuksia toiminta-alueittain opetuksen näkökulmasta. Kirjan toisessa osassa avataan tutkimusesimerkkien ja käytännön kuvausten avulla opetuksen järjestämistä erilaisissa toimintaympäristöissä. Toinen osa sisältää myös huoltajien näkökulmia sekä kuvauksia erilaisista toimintaympäristöistä, joissa toiminta-alueittaista opetusta järjestetään. Kolmannessa osassa tarkastellaan moniammatillista yhteistyötä, siirtymävaiheiden onnistumista, arvioinnin haastavuutta sekä yhteisöllistä osallisuutta opintojen jälkeen.
Kirja on suunnattu opettajille, kasvatustieteellisen alan opiskelijoille ja opetuksen järjestäjille. Se sopii myös muille toimijoille ja asiasta kiinnostuneille. Kirja on julkaistu myös E-kirjana.
Onnittelut Ainolle, Irenelle ja koko tekijätiimille uudesta kirjasta, joka on todella tarpeellinen ja hyödyllinen. Kiitos Ainolle myös haastattelusta ja kiinnostavista, ajankohtaista tiedoista ja näkemyksistä.
Työn iloa kevääseen!
Outi
Hyödyllisiä linkkejä:
Uusi kirja Toiminta-alueittain järjestettävä opetus on mahdollista hankkia omaksi esimerkiksi suoraan PS-Kustannuksen sivuilta täältä.
Rämä, I. 2022. Oppimisen edistymisen seuraaminen ja arviointi toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2021:1. Löytyy Opetushallituksen sivuilta täältä.
Ainon väitöskirjaan voi tutustua täällä.
Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimassa VIP-verkoston Toiminta-alueittain järjestettävä opetus -teemaryhmän sivuilla on runsaasti erilaisia materiaaleja (mm. Opin ja osaan. Toiminta-alueittain järjestettävä opetus perusopetuksessa ja Kaikki oppii! Pidennetty oppivelvollisuus ja oppimisen mahdollisuudet. -oppaat, selkokielisen sähköisen oppaan koulunkäynnistä Suomessa, kyselytyökalun, jonka avulla voi pohtia toiminta-alueittain opetuksen valintaa oppilaalle, monia videotallenteita jne.) opetuksen tueksi. Teemaryhmän sivut ja materiaalit löytyvät tästä linkistä.
Tuoretta tutkimustietoa yhteisopettajuudesta tarjoaa esimerkiksi Oulun yliopiston Riikka Sirkon tutkimus, johon voi tutustua tämän linkin kautta. PDF
Kirjoitus on julkaistu blogissa 25.4.2022.