Arkisto 2012

Kirjoittajan Santra kuva

Teemapäivien viettämistä

Kuluvana kuukautena oli ensimmäinen maailmanlaajuinen CP-päivä. Lähes viikoittain on jokin teemapäivä, jolloin teemaa nostetaan esiin. On kiinnostavaa tietää teemoihin liittyvistä asioista esimerkiksi erilaisista vammaryhmistä katsottuna.

2 kommenttia
Kirjoittajan Santra kuva

Järjestötoiminnasta voimaa

Lyhyen, sateisen kesän jälkeen syksyä kohti mentäessä alkaa pikkuhiljaa miettiä järjestötoimintaa. Ehkäpä veren perintönä olen saanut sen, että minulla on halu toimia järjestössä ja edistää asioita.

Lähes poikkeuksetta ne järjestöt, joihin kuulun ja joista osassa toimin aktiivisesti, lukeutuvat vammaisjärjestöihin tai vastaaviin organisaatioihin. Joskus mietin syytä, miksi liityn vammaisjärjestöön. Siksikö, koska olen vammainen?

Kirjoittajan Santra kuva

Asiointia yksin

Vaikeavammaisena tarvitsen asioidessani toisen ihmisen apua: Toisinaan minulla on mukana henkilökohtainen avustajani. Jossain tilanteissa, joissa vaaditaan paljon puhumista, tilaan paikalle puhevammaisten tulkin. Tosin avustajani ja tulkkini eivät luonnollisesti ole aina käytettävissäni, joten menen joskus hoitamaan asioitani yksin. Silloin kauppojen ym. palvelualttiutta kysytään.
Kirjoittajan Maija (ja Johanna-äiti) kuva

Karkkia tietokoneen avulla!

Mä olin kesäkuun alussa isän kanssa Lahdessa leirillä. Siellä harjoiteltiin tietokoneen puheohjelman käyttöä. Meitä oli viisi lasta, kaksi tyttöä ja kolme poikaa. Me käytiin Mäkkärissä tilaamassa hampparit tietokoneiden avulla. Se oli tosi kivaa!

1 kommentti
Kirjoittajan Santra kuva

Liikkuen pääsee

Kesällä jokaisen on helppo liikkua, koska ei tarvitse pukeutua jne. Laittaa vain jonkinlaiset kengät jalkaan ja menoksi sitten. Sähkärilläkin voi kierrellä ja katsella kesän kauneutta. Joskus uteliaisuuteni pinnistää pintaan, jolloin haluan uskaltautua vieraampiin ympäristöihin. Silloin tällöin olen joutunut toteamaan, etten tiedä, missä olen. Mutta ainakin tähän asti olen kuitenkin löytänyt kotiovelleni.
Kirjoittajan Santra kuva

Äitien toukokuu

Tässä kuussa kaikki äidit ovat saaneet kunniaa äitienpäivää viettämällä: Osalle on viety lahjoja, kukkia, aamukahvit sänkyyn – osalle kukkia haudalle. Itse kuulun jälkimäiseen jo kuudetta kertaa. Jokainen äiti-lapsi-suhde on ainutkertainen, koska senhän muodostaa kaksi ainutlaatuista ihmistä. Kun on kyseessä vaikeavammainen lapsi, se tuo siihen suhteeseen oman mausteensa: Vaikean vamman takia lapsi tarvitsee hoitoa paljon, ja oma äitihän on yleensä se hoitaja, joka vastaa lapsensa huolenpidosta.
1 kommentti
Kirjoittajan Santra kuva

Kuntoilua, lenkkeilyä, hyvää oloa!

Kevät on valloillaan noita sanoja: kuntoilu, lenkkeily, hyvä olo jne. Totta kai ne ovat tärkeitä juttuja. Tosin meille vaikeavammaisille henkilöille kuntoilu, tai oikeastaan kuntouttaminen, on arkista puuhaa riippumatta vuodenajasta tai mistään ulkoisesta tekijästä. Sillä mikäli fyysistä toimintakykyä ei harjoiteta muutamaan päivään, silloin siihen saattaa tulla aikaisempaa enemmän rajoituksia.
2 kommenttia
Kirjoittajan Santra kuva

Toteutuuko tasa-arvo?

Hyvää maaliskuuta! Tätä kirjoittaessani on tasa-arvon päivä eli Minna Canthin päivä. Tasa-arvo voidaan käsittää monitasoisesti: Pyritään edistämään kaikkien ihmisten tasa-arvoa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kaikkien kansalaisten väliseen tasa-arvoon kuuluu sanan varsinaisessa merkityksessä se, että me, vammaiset henkilöt, olemme tasa-arvoisessa asemassa verrattuna ei-vammaisiin henkilöihin. Onkohan näin?
Kirjoittajan Santra kuva

Ajatuksia ystävyydestä

Hei! Ystävänpäivää on vietetty ja juhlittu. Taidan laajentaa tämän blogikirjoitukseni käsittelemään muun muassa ihmissuhteita. Sillä kaikki me olemme joka tapauksessa vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Jossain on vallalla ajatus vammaisista homogeenisena ryhmänä. Siis tällä tarkoitan sitä, että kaikki me vammaiset henkilöt olisimme yhtenäisiä ja samanlaisia. Osittain tämä on tottakin, mutta tuskin täysin yhtenäisyys täyttyy kaikkien kohdalla. Eihän kansalaiset muistuta muutenkaan toisiansa, miksi vammaisten henkilöiden pitäisi olla samankaltaisia?
Kirjoittajan Santra kuva

Entä jos apuväline menee rikki?

Hyvää keskitalvea 2012! Apuvälineet ovat tärkeitä meille, vammaisille henkilöille: Ilman niitä jokapäiväinen arkemme ei sujuisi ollenkaan. Esimerkiksi minä itse en pääsisi asunnostani ulos ilman sähköistä ovea, ja sähköpyörätuolillani voin kulkea itsenäisesti kaupungilla. Entä jos jokin apuväline menee rikki tai siitä hajoaa osa?
1 kommentti