Selkokieli ja tukisanat helpottavat ymmärtämistä

Selkokieli on keino tehdä puheesta ja tekstistä helpommin ymmärrettävää. Selkokielisen puheen rinnalla voi käyttää myös tukisanoja sekä tukikuvia.

Selkokieli on lähi-ihmisen keino tukea viestin ymmärtämistä silloin, kun kommunikointikumppanin on vaikea ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua yleiskieltä. Selkokielisessä ilmaisussa käytetään tuttua sanastoa sekä yksinkertaisia lauserakenteita.

Selkokielisessä viestinnässä huomioidaan myös, onko aihe kuulijalle tai lukijalle entuudestaan tuttu. Selkokielisessä viestinnässä huomioidaan esimerkiksi, millaista taustatietoa asian ymmärtäminen edellyttää ja millaisiin asiakokonaisuuksiin tietoa on syytä jäsentää. Uusia ilmiöitä ja uusia käsitteitä voidaan havainnollistaa konkreettisten esimerkkien avulla sekä kuvilla ja piirtämällä.

Keskustelukumppani voi myös kirjoittaa asiaan liittyviä tukisanoja paperille. Tukisanat auttavat keskittämään huomion viestin kannalta tärkeisiin asioihin. Tukisanojen kirjoittaminen paperille auttaa esimerkiksi muistisairaan tai afasiaan sairastuneen henkilön kykyä ymmärtää kuulemaansa sekä mahdollisuuksia osallistua keskusteluun.

Kasvokkain tapahtuvassa keskustelussa tukena ovat myös tilannevihjeet sekä sanaton viestintä. Eleet, ilmeet, äänensävyt sekä mahdollisuus asioiden osoittamiseen ympäristöstä ovat tärkeitä myös silloin, kun puhutaan selkokieltä.

selkotunnus Selkotunnus on merkki selkokielisestä materiaalista

Selkokielellä julkaistaan mm. kirjallisuutta ja uutisia. Suomessa on määritelty kaksi eri tasoa selkokielelle: helppo selkokieli ja perusselkokieli. Selkokieliset kirjat ja julkaisut tunnistaa selkotunnuksesta. Selkotunnuksen myöntää Selkokeskus.

Selkokielisiä sivustoja:

Lisätietoa

Kirjoitettu kommunikoinnin tuki muistisairaan henkilön kanssa (Muistiliitto)

Tietoa ja ohjeita selkokieliseen viestintään (Selkokeskus)

Teksti: Maija Ylätupa, Papunet
Selkotunnuksen kuva: Selkokeskus