Selkokieli

Selkokieli on keino tehdä puheesta ja tekstistä helpommin ymmärrettävää. Keskustelun aikana ydinsanoja voi kirjoittaa myös paperille sekä osoittaa kuvista.

Selkokieli on lähi-ihmisen keino tukea viestinsä ymmärtämistä silloin, kun keskustelukumppanilla tai lukijalla on vaikeuksia ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua yleiskieltä. Selkokielisessä ilmaisussa käytetään tuttua sanastoa sekä yksinkertaisia lauserakenteita. Selkokielisessä ilmaisussa huomioidaan myös, onko aihe viestin vastaanottajalle entuudestaan tuttu. Asian ymmärtäminen voi edellyttää enemmän taustatietoa sekä tiedon jäsentämistä pienempiin asiakokonaisuuksiin. Uusia ilmiöitä ja uusia käsitteitä on tärkeää havainnollistaa konkreettisten esimerkkien avulla sekä kuvilla tai piirtämällä.

Keskustelun ymmärtämistä ja seuraamista helpottaa myös rauhallinen puheen tahti sekä asiaan liittyvien ydinsanojen eli tukisanojen kirjoittaminen paperille. Tukisanat auttavat esimerkiksi muistisairasta ja afasiaan sairastunutta henkilöä ymmärtämään kuulemaansa, keskittämään huomionsa viestin kannalta tärkeisiin asioihin sekä osallistumaan keskusteluun. Kasvokkain tapahtuvassa keskustelussa ymmärtämistä tukevat lisäksi tilannevihjeet sekä sanaton viestintä. Luonnolliset eleet, ilmeet, äänensävyt sekä asioiden osoittaminen ympäristöstä ovat tärkeitä asioita myös silloin, kun puhutaan selkokieltä.

selkotunnus Selkotunnus on merkki selkokielisestä materiaalista

Selkokielellä julkaistaan mm. kirjallisuutta ja uutisia. Suomessa on määritelty kaksi eri tasoa selkokielelle: helppo selkokieli ja perusselkokieli. Selkokieliset kirjat ja julkaisut tunnistaa selkotunnuksesta. Selkotunnuksen myöntää Selkokeskus.

Selkokielisiä sivustoja:

Lisätietoa

Kirjoitettu kommunikoinnin tuki muistisairaan henkilön kanssa (Muistiliitto)

Tietoa ja ohjeita selkokieliseen viestintään (Selkokeskus)

Teksti: Maija Ylätupa, Papunet
Selkotunnuksen kuva: Selkokeskus