Selkokieli helpottaa ymmärtämistä
Selkokieli on keino tehdä puheesta ja tekstistä helpommin ymmärrettävää.
Selkokieli on lähi-ihmisen keino tukea viestin ymmärtämistä silloin, kun kommunikointikumppanin on vaikea ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua yleiskieltä. Selkokielisessä ilmaisussa käytetään tuttua sanastoa sekä yksinkertaisia lauserakenteita.
Selkokielisessä viestinnässä huomioidaan myös, onko aihe kuulijalle tai lukijalle entuudestaan tuttu. Millaista taustatietoa asian ymmärtämiseksi tarvitaan? Millaisiin asiakokonaisuuksiin tietoa on syytä jäsentää? Uusia ilmiöitä ja uusia käsitteitä voidaan havainnollistaa konkreettisten esimerkkien avulla sekä piirtämällä tai valmiiden kuvien avulla.
Tilannevihjeet voivat jo itsessään helpottaa puheen ymmärtämistä. Kasvotusten tapahtuvassa keskustelussa ovat aina läsnä myös sanaton viestintä, kuten eleet, ilmeet, äänensävyt, ja mahdollisuus asioiden osoittamiseen ympäristöstä. Ne on tärkeää muistaa ja hyödyntää myös silloin, kun puhutaan selkokieltä.
Selkokielellä julkaistaan mm. kirjallisuutta ja uutisia. Suomessa on määritelty kaksi eri tasoa selkokielelle: helppo selkokieli ja perusselkokieli.
Esimerkkejä selkokielisistä julkaisuista
Selkosanomat – uutisia selkokielellä
Selkosanomat kuvilla – uutisissa on kuvatuki sekä tulostettavat ja muokattavat kuvataulut keskustelun tueksi
Selkokielisiä ja kuvitettuja verkkokirjoja (Papunetin Pelisivut)
Selkokieliset oppaat, videot ja verkkosivut (Selkokeskus)
Radiouutiset selkosuomeksi (Yle Areena)
TV-uutiset selkosuomeksi (Yle Areena)
Kuvassa on selkotunnus. Selkokieliset kirjat ja julkaisut tunnistaa selkotunnuksesta.
Lisätietoa selkokielestä ja selkotunnuksesta
Tietoa ja ohjeita selkokieliseen viestintään (Selkokeskus)
Hae selkotunnusta (Selkokeskus)
Sisällön ymmärrettävyys ja selkokieli verkkosivuilla (Saavutettavuus)
Teksti: Maija Ylätupa, Papunet
