Blisskieli
Blisskieli on kansainvälinen graafinen kieli, jossa käsitteet ja kieliopilliset muodot ilmaistaan bliss-symboleilla.
Blisskieli toimii niin lähi- kuin etäkommunikoinnissa. Sitä voidaan käyttää
- puhetta tukevana ja korvaavana kommunikointikeinona, jos kuvat ovat kielellisiin taitoihin nähden riittämättömiä
- lukemisen ja kirjoittamisen oppimista tukevana menetelmänä, jos henkilöllä on kielihäiriö.
Blisskieli tarjoaa rajattomat mahdollisuudet kielelliseen ilmaisuun. Graafisiin symboleihin perustuva blisskieli on kuitenkin kognitiivisesti vaativa ja edellyttää tarkkaa visuaalista erottelukykyä. Kielijärjestelmä on toisaalta hyvin looginen, mikä helpottaa sen oppimista. Blisskielen on todettu tukevan myös lukemisen ja kirjoittamisen oppimista, ja monet blissien käyttäjistä kommunikoivat myös kirjoittamalla.
Suomessa blisskieltä on käytetty 1970-luvun lopulta lähtien. Enimmillään käyttäjiä on ollut yli sata, mutta nykyään huomattavasti vähemmän. Syitä blisskielen vähäiseen käyttöön on varmasti monia. Aihetta käsitellään Tikosen artikkelissa.
Miksi blisskielen käyttäjiä on Suomessa niin vähän? (Tikonen-lehti)
Kommunikointi blisseillä
Kommunikointi voi tapahtua yksittäisillä bliss-symboleilla samaan tapaan kuin kuvilla. Hyvin usein blissejä käytetään myös kuvien tai kirjoittamisen rinnalla. Viestin tuottaminen bliss-symbolilla on nopeampaa kuin kirjoittaminen, sillä jokainen bliss-symboli ilmaisee kokonaisen käsitteen. Esimerkiksi sanassa kynä on neljä kirjainta, mutta se voidaan ilmaista yhdellä bliss-symbolilla.
Lauseita voi rakentaa kansainvälisen blisskieliopin mukaan tai noudattamalla suomen kielen rakenteita. Kansainvälisessä blisskieliopissa lauserakenne on aina vakio ja symbolit esitetään perusmuodossa. Suomen kieli poikkeaa kuitenkin monista muista kielistä erityisesti sijapäätteiden osalta. Siksi Suomessa lauseen voi rakentaa myös suomen ja ruotsin kielen mukaisella tai suomen kieltä lähestyvällä tavalla. Lue lisää blisskielen rakenteesta.
Kommunikoinnin apuvälineet
Kommunikoinnin apuvälineenä voi olla perinteinen blisstaulu ja kommunikointikansio tai tietokoneella toimiva kommunikointiohjelma puhesynteesin kera. Viestien osoittaminen kommunikoinnin apuvälineestä voi tapahtua joko kädellä tai apuvälineellä. Perinteisessä blisstaulussa reunaa kiertää numero- ja kirjainsarja, jota voi käyttää viestintään sellaisenaan. Numero-kirjain -koordinaattia voi käyttää myös symbolin osoittamiseen.
Kommunikoinnin apuvälineisiin rakennetut bliss-sanastot on ryhmitelty ja merkitty Pohjoismaissa hyväksytyillä taustaväreillä samaan tapaan kuin laajoissa kuvallisissa kansioissa. Sanaston ryhmittely ja käytetyt pastellisävyiset taustavärit:
- Keltainen: nimeävät symbolit
- Punainen: toimintaa kuvaavat symbolit
- Vihreä: kuvailevat symbolit
- Sininen: ihmiset, persoonapronominit
- Valkoinen: konjunktiot, pronominit, kysymyssymbolit
- Harmaa: lauseen pienet rakenneosat, kuten kieltosanat, huudahdussanat ja apumerkit
Bliss-symbolikirjasto sisältyy DialoQ Talk -kommunikointiohjelmaan. Muihin ohjelmiin bliss-symbolit voi hakea Bliss Online -symbolipankista. Lisätietoa kommunikointiohjelmista.
Blisskielien taustaa
Matemaatikko Charles Bliss kehitti blisskielen 1940-luvulla. Hänen tavoitteenaan oli luoda maailmanlaajuinen yhteinen kieli. 1970-luvulla blisskieltä alettiin käyttää erityisesti CP-vammaan liittyvissä kommunikaatiovaikeuksissa.
Kuten kaikki kielet, myös blisskieli uudistuu. Kansainvälinen blisskomitea (Blisssymbolics Communication International) standardoi uusia bliss-symboleja. Standardoituja symboleja on noin 6100. Suomessa blisskielen kehityksestä vastaa Folkhälsanin koordinoima asiantuntijatyöryhmä Bliss-portti – Bliss-porten.
Charles Bliss kertoo blisskielen synnystä ja historiasta noin tunnin mittaisessa dokumentissa ”Mr. Symbol man”.
Linkki YouTube-videoon: Mr. Symbol Man (YouTube, englanninkielinen)
Lisätietoa ja lähteitä
Miksi blisskielen käyttäjiä on niin vähän Suomessa? (Tikonen-lehti)
Häggblom, F. (pro gradu 2020): Hur 4-åringar med typisk språkutveckling i leksituation tar till sig tre olika former av AKK genom modell (Doria, Åbo Akademi)
Nieminen, T ja Seppälä T. (opinnäytetyö 2017): Blisskielen käyttö Suomessa ja Ruotsissa (Theseus)
Huuhtanen, K. (2012). Bliss-kielellä kommunikointi. Kirjassa K. Huuhtanen (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa, 73-83. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki.
Sisältö on tuotettu yhteistyössä blisskielen asiantuntijoiden Gitta Lönnqvist, Annette Nylund ja Leena Raveikko kanssa.
Bliss-symbolit: Bliss Online
