Kouluviikon palapeli

Usein olen saanut kuulla kysymyksen, mitä koulussa tekevät oppilaat, jotka eivät voi oppia lukemaan ja laskemaan. Jos oppilas ei puhu, ymmärrä puhetta, kävele tai ehkä edes liikuta itseään lainkaan tahdonalaisesti. Minun näkökulmastani kysymys on vähän hassu, vaikkakin tärkeä.

Ensinnäkin on paljon lapsen tai nuoren elämän kannalta merkityksellisiä asioita, joita voi harjoitella koulussa akateemisten taitojen sijaan. Ja toiseksi, koulu on arvokas asia sellaisellekin koululaiselle, joka esimerkiksi etenevän sairautensa vuoksi ei etene opinnoissa. Koulu kuuluu jokaiselle.

Entä miksi kysymys on kuitenkin niin tärkeä? Vaikka oppilaalla olisi vaikeaa tai syvää kehitysvammaa, opetuksen on yhtä lailla oltava tarkkaan pohdittua, suunniteltua ja arvioitua. On tärkeää miettiä, mitä ja miksi opetetaan.

Opetuksen kivijalat

Tässä postauksessani minun on tarkoitus kertoa oman luokkani tavallisesta koulupäivästä ja tavallisesta kouluviikosta. Ennen kurkistusta sinne meille ihan tavalliseen arkeen, muutama opetuksen perusta.

Opetus perustuu aina ensinnäkin valtakunnallisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja niiden pohjalta laadittuun koulukohtaiseen opetussuunnitelmaamme. Lisäksi jokaisen oppilaan opetus perustuu hänen henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaansa eli HOJKSiin, joka on laadittu yhteistyössä oppilaan perheen ja moniammattisen tiimin kanssa.

Oppilaan edistymistä arvioidaan koko ajan ja HOJKSia päivitetään säännöllisesti. Tälle perustalle rakentuu jokaisen oppilaan koulupäivä ja luokan palapeli.

Kouluviikon palapeli

Kouluviikko luokassani on palapeli, joka pitää sisällään ensinnäkin oppilaiden erimittaisia koulupäiviä, jotka myös alkavat ja päättyvät porrastetusti. Koulupäiviin kuuluu osalla oppilaista myös erilaisia kuntouttavia terapioita, joiden toteuttaminen pitkien koulupäivien päälle ei olisi mahdollista. (Lisätietoja siitä, mitä päätöksiä ja toimia terapioiden toteuttaminen koulupäivien aikana vaatii, voit lukea opetusneuvos Pirjo Koivulan laatimasta Opetushallituksen ohjeistuksesta täältä.) PDF

Lukujärjestyksen laatimiseen vaikuttavat lisäksi myös antoisat yhteisopettajuustunnit sekä erilaisten tilojen kuten uima-altaan, liikuntasalin ja kotitalousluokan varaustilanne. Osa oppitunneista toistuu useamman kerran viikossa luokan lukujärjestyksessä, koska muuten kaikki eivät pääsisi niille osallistumaan. Osa oppitunneista taas on suunniteltukin vain joillekin oppilaista. Osalle oppitunteja tulee oppilaita muistakin luokista, jolloin myös heidän muu lukujärjestyksensä on otettava huomioon.

Ensimmäiset kouluviikot palapeliä rakennetaan ja muokataan, ja sen jälkeen se vähitellen alkaa toimia. Muutokset ovat kuitenkin yhtä olennainen osa arkea kuin se pysyvä viikkosuunnitelmakin.

Esimerkiksi henkilökuntaa meillä on luokassa lähtökohtaisesti varattu yksi aikuinen yhtä oppilasta varten. Poissaolojen vuoksi vajetta voi kuitenkin tulla, tai oman luokan tutun aikuisen tilalla voi olla jonkun toisen luokan vähän vieraampi aikuinen.

Toinen suuri muuttuja on oppilaiden voinnissa ja vireystilassa tapahtuvat muutokset, joihin me aikuiset emme voi juurikaan vaikuttaa.

Nämä muutokset vaikuttavat koulun arkeen, mutta positiivisilla asenteella muutosten merkitys menettää merkitystään. Aina voi soveltaa tai vaihtaa suunnitelmaa.

Koulupäivä aamusta iltapäivään

Opetus alkaa koulussamme aina aamuyhdeksältä, mutta ensimmäiset aamuhoitoon tulevat oppilaat ovat saattaneet tulle koululle jo puoli kahdeksan jälkeen. Koulunkäynninohjaajat ottavat vastaan oppilaita koulutakseista ja vastaavat heidän aamun ohjelmastaan. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi ulkoilua, leikkiä tai liikuntaa. Osalla oppilaista on mukana kotoa oma aamupala.

Osa oppilaista tulee kouluun viereisistä asumisyksiköistä, joihin osa koulunkäynninohjaajistamme on mennyt heitä aamuseitsemältä aamutoimissa avustamaan.

Meidän luokassamme koulupäivä alkaa useimmiten aamunavauksella, jonka sisällöstä kirjoitin jo aikaisemmin postauksessani, jonka voit lukea täällä. Aamunavauksen jälkeen vuorossa voi olla lyhyt opetustuokio tai ulkoilua. Meillä myös ulkoilu on oppitunti, jossa harjoitellaan motorisia taitoja ja sosiaalisia taitoja sekä nautitaan ulkoilun mahdollistamista erilaisista aistikokemuksista. Ulkoilun jälkeen on vuorossa ruokailu ja päivälepo. Suurin osa oppilaistani ruokailee peg-nepparin kautta.

Päivälepo on oppilaasta riippuen joko unet sängyssä tai patjalla, tai rentoutuminen säkkituolissa. 

Oppilaillani on vaikeaa kehitysvamma, joten he tarvitsevat apua ihan kaikissa päivittäisissä toimissaan. Aamupäivän aikana avustaminen päivittäisissä toimissa, kuten wc-asioissa sekä ulkovaatteiden pukemisessa ja riisumisessa vie säästä ja vuodenajasta riippuen vähintään tunnin koulupäivästä. Kiireetön avustaminen mahdollistaa oppilaan oman osallistumisen voimavarojensa mukaisesti ja varmasti myös tuntuu turvallisemmalta avustettavan oppilaan näkökulmasta.

Päivälevon jälkeen on vuorossa jälleen oppitunti sekä mahdollisuuksien mukaan ulkoilu. Suurimmalle osalle oppilaistani nämä koulussa toteutuneet ulkoilut ovat myös koko päivän ainoa ulkoilumahdollisuus. Päivittäiset toimet vievät myös iltapäivästä yhtä suuren osan kuin aamupäivästä.

Varsinainen koulupäivä päättyy oppilaillani välipalaan ja iltapäivätoiminnan alkamiseen, tai osalla asumisyksikköön siirtymiseen. Puoli neljän jälkeen iltapäivätoiminta ja isoimpien koululaisten koulupäivä on päättynyt, ja viimeinenkin koulutaksi on lähtenyt pihasta.

Koulu hiljenee odottamaan seuraavaa koulupäivää.

Entäs sitten ne oppitunnit?

Oppitunteina oppilaideni lukujärjestyksessä on (aamunavauksen, ulkoilun ja päivittäisten toimien lisäksi) muun muassa aistitunteja, musiikkia, liikuntaa, kotitaloutta, uintia, KKK-ohjelmaa, aihepiirituntia, koritehtäviä ja Sherbornea. Tarkempi kuvaus oppituntien sisällöistä ja tavoitteista on kuitenkin jo erillisen postauksen aihe.

Tsemppiä syksyyn ja teille sopivan palapelin rakentamiseen!

Outi

Kuvat: Pixabay.com

Kirjoitus on julkaistu blogissa 23.9.2021.