Multisensorinen toiminta
Multisensorisessa toiminnassa pyritään miellyttävien aistikokemusten ja -elämysten kautta saavuttamaan suotuisa vireystila oppimiselle, mielikuvitukselle, tunteille, luovuudelle, itseluottamuksen rakentumiselle, stressin ja paineiden vähentymiselle sekä vuorovaikutukselle.
Multisensorisesta toiminnasta käytetään myös termejä multisensorinen työ ja snoezelen-menetelmä. Marja Sirkkolan (2012) mukaan kyseessä on sateenvarjotermi. Termi viittaa kaikkiin toiminnallisiin ja luoviin hyvinvointialan, opetuksen ja kulttuurin työmenetelmiin, joissa hyödynnetään ihmisen moniaistisuutta kokemusmaailman ja ympäristön suhteen.
Yleisimmät aistit (näkö, kuulo, tunto, haju, maku, liike ja kipu/kivuttomuus) ja niiden yhdistelmät sekä puutteet aiheuttavat haasteita merkityksellisen elämän kokemiselle. Avuksi tarvitaan sekä riittävän esteetöntä moniaistista ympäristöä että apuvälineitä ja työmenetelmiä, jotka auttavat ihmistä selviytymään parhaalla mahdollisella tavalla.
Multisensorinen työ on monialaista, tieteellisesti tutkittua, eettistä ja innovoivaa työtä. Sen taustalla ovat erityisesti Snoezelen (Hulsegge & Verheul 1987), Multisensory Environments (Pagliano 1999, 2001, 2010), Sensory Integration (Ayres 2008), mutta myös lukuisat musiikkiin, liikkeeseen, taiteeseen ja kehotietoisuuteen liittyvät kuntoutuksen menetelmät.
HAMKissa kehitetty ”Sosiokulttuurinen Multisensorinen työ” (Sirkkola 2010) perustuu edellisten lisäksi myös sosiaalipedagogiseen ajatteluun (Hämäläinen & Kurki 1997).
Aistihuoneet ovat osa multisensorista toimintaa
Multisensorisessa toiminnassa käytetään useimmiten erityisesti siihen tarkoitukseen luotuja elämystiloja eli aistihuoneita. Aistihuoneet ovat muunneltavissa erilaiseen toimintaan, esimerkiksi aktivoimiseen tai rentoutumiseen. Aistihuoneet sisältävät nykyään myös interaktiivista eli vuorovaikutteista tekniikkaa, joka mahdollistaa asiakkaiden osallistamisen toimintaan.
Aistihuoneissa pyritään aktivoimaan kaikkia aisteja, ja niihin on helppo ja miellyttävä tulla. Erilaiset visuaaliset ratkaisut tekevät tilasta näköaistin kannaltaa kiinnostavan. Kuuloaistia aktivoidaan musiikilla tai ihmisen ja luonnon äänillä. Tuntoaisti saa virikkeitä erilaisista pinnoista ja miellyttävistä esineistä, joita voi kosketella. Hajuaistia stimuloidaan miellyttävillä tuoksuilla, ja makuaistia voidaan aktivoida ruualla ja juomilla.
Teksti on tuotettu yhteistyössä Multisenso-verkoston asiantuntijoiden kanssa.
Lähteitä ja lisää tietoa
Ayres, A.J. (1992). Kun lapsi ei opi leikkimään. Aistitoimintojen yhdentymishäiriöt ja sensorisen integraation terapia. VAPK-kustannus. Valtion painatuskeskus. Helsinki.
Ayres, A.J. (2008). Aistimusten aallokossa. Sensorisen integraation häiriö ja terapia. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Hulsegge, J. & Verheul, A. (1987). Snoezelen. Another World: A practical book of sensory experience environments for the mentally handicapped. Rompa.
Pagliano, P. (1999). Multisensory Environments. David Fulton Publishers. London.
Pagliano, P. (2001). Using Multisensory Environments. David Fulton Publishers. London.
Pagliano, P. (2012). The Multisensory Handbook. A Guide for children and adults with sensory learning disabilities. David Fulton Book. Routledge. London