Musiikkiterapiassa tavoitteena on aina, että lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi

kuvassa on musiikkiterapeutti Niina Karttunen

Niina Karttunen on toiminut seitsemän vuoden ajan musiikkiterapeuttina Joensuun seudulla. Musiikkiterapia sopii kaikille, joita musiikki motivoi. Terapian tavoitteet ovat yksilöllisiä, mutta onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä jokaiselle.

Musiikkiterapia on yksi etenkin pienimmillä oppilailla yleinen Kelan tukema terapiamuoto, ja musiikkiterapeuttien vierailut koululla ovatkin osa koulumme arkea. Niina Karttunen kuitenkin kertoo, että käytännöllisistä syistä hän useimmiten tapaa omia asiakkaitaan työnantajansa Tahoksen tiloissa.

-Haasteena koulujen tiloissa toteutettavalla terapialle ovat koulujen rajalliset tilat. Musiikkiterapian toimintamalliin kuuluu, että asiakas saa terapiassa valita, mitä soittimia haluaa soittaa. Minulla on kuitenkin mahdollista tuoda vain rajallinen määrä soittimia mukanani koululle.

Niinalla on kuitenkin myös kokemusta koulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tärkeintä siinä on hänen mielestään se, katsotaan samaan suuntaan ja keskustellaan avoimin mielin. Musiikkiterapeutin näkökulmasta koulujen resurssit tuntuvat välillä vähäisiltä ja opettajat kiireisiltä.

-Olen kuitenkin saanut kouluilta hyvän vastaanoton, ja henkilökunta on ollut myönteisen kiinnostunutta musiikkiterapiasta.

Musiikkiterapia on monipuolista

Opettajan silmin musiikkiterapia kuulostaa mielenkiintoiselta, onhan musiikki tänä päivänä kenties erilaisten tietotekniikkaan liittyvien sovellusten ohella yksi oppilaita eniten motivoivimmista menetelmistä. Mutta mitä musiikkiterapia on ja mitä siellä tehdään?

-Musiikkiterapia on terapiaa, jossa musiikki ja musiikkiterapian menetemät ovat työkaluina. Menetelmiä musiikkiterapiassa ovat laulaminen, soittaminen, musiikin kuuntelu sekä improvisaatio ennen kaikkea. Musiikkiterapiassa ei tarvitse osata soittaa mitään, mutta jotkut lapset saattavat oppia soittamaan terapiassa jotakin soitinta esimerkiksi kuvionuottien avulla, Niina kertoo.

Musiikkiterapia on aina hyvin yksilöllistä. Pienellä lapsella musiikkiterapia voi sisältää paljon leikkiä. Lapsi voi saada oman soittokokemuksen vaikka pitämällä käsiään terapeutin käsien päällä tämän soittaessa. Yhdistävänä tekijänä Niinan toteuttamassa terapiassa on kuitenkin aina asiakkaan omien toiveiden huomioiminen sekä ratkaisukeskeisyys. Ongelmien sijaan katsotaan eteenpäin, ja lisätään sitä, mikä on havaittu toimivaksi.

kuvassa on musiikkiterapian välineistöä, erilaisia soittimia

Moninaiset tavoitteet

Jos lapsella tai nuorella on kehitysvammaisuutta, toteutuu asiakkuus useimmiten Kelan kustantamana terapiana. Kelan terapiossa on asiakkaalle luotava moniammatillisesti viisiportaiset GAS-tavoitteet. Tämä on välillä haastavaa:

-Musiikkiterapiassa tavoitteiden määrittäminen ei ole yhtä helppoa kuin vaikka fysioterapiassa, ja ne voivat olla myös vaikeammin mitattavia. Tyyppillisiä tavoitteita voivat olla esimerkiksi vuorovaikutuksen tai kommunikaation vahvistaminen, mutta samanaikaisesti voidaan musiikkileikkien kautta harjoittaa esimerkiksi motoriikkaa. Musiikkiterapiassa saatetaan lisäksi harjoitella valmiuksia toiseen terapiaan, esimerkiksi oman äänen käyttöä ennen puheterapian aloittamista.

Yksittäisellä musiikkiterapiakerralla harjoitellaan toiminnallisesti ja laaja-alaisesti erilaisia taitoja. Soittamisen, laulamisen tai liikkumisen kautta luotu yhteys voi tuoda asioita tiedostamattomasta tilasta tietoiseen tilaan. Terapiassa voidaan soittamisen avulla myös käsitellä erilaisia tunteita.

kuvassa on musiikkiterapiavälineistöä

Vinkkejä kouluun

Puhelinkeskustelumme lopuksi kysyn vielä Niinalta vinkkejä koulun arkeen. Niina muistuttaa, että musiikin avulla on mahdollista harjoitella huomaamatta monenlaisia asioita myös koulussa. Positiivista pedagogiikka, onnistumisten huomioimista, kehumista ja kannustamista Niina pitää oppimisella valtavan tärkeänä. Lisäksi Niina vinkkaa seuraavaa:

-Tilanteissa, joissa on vaikeaa saada kontaktia lapseen, voi musiikkia käyttää apuna. Haastavan käyttäytymisen tilanteissa sopivaa musiikkia voi käyttää rauhoittumiseen. Musiikkia voi käyttää myös toiminnanohjauksen apuna niin, että yhdistää eri toimintoihin ääniä tai melodioita, jotka kertovat lapselle, mitä seuraavana yhdessä tehdään.

Musiikin käyttäminen rauhoittumiskeinona oppilaiden kanssa on minulle tuttu asia. Kahta muuta Niinan vinkkiä päätän kokeilla vielä tämän kevään aikana.

Luovaa kevättä!

Outi

Kuvat: Niina Karttunen

Kirjoitus on julkaistu blogissa 19.3.2023.