Selkokieli helpottaa ymmärtämistä

Selkokieli on lähi-ihmisen keino tukea viestin ymmärtämistä silloin, kun kommunikointikumppanin on vaikea ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua yleiskieltä. Selkokielisessä ilmaisussa käytetään tuttua sanastoa sekä yksinkertaisia lauserakenteita.

Selkokielisessä viestinnässä huomioidaan myös, onko aihe kuulijalle tai lukijalle entuudestaan tuttu. Millaista taustatietoa asian ymmärtämiseksi tarvitaan? Millaisiin asiakokonaisuuksiin tietoa on syytä jäsentää? Uusia ilmiöitä ja uusia käsitteitä voidaan havainnollistaa konkreettisten esimerkkien avulla sekä piirtämällä tai valmiiden kuvien avulla.

Tilanne ja ympäristö voivat jo itsessään helpottaa esimerkiksi puheen ymmärtämistä. Kasvotusten tapahtuvassa keskustelussa on läsnä aina myös sanaton viestintä, kuten eleet, ilmeet, äänensävyt ja asioiden osoittaminen ympäristöstä. Kaikki nuo tukevat puheen ymmärtämistä ja on tärkeää muistaa myös silloin, kun puhutaan selkokieltä.

Selkokielinen ilmaisu mukautuu paitsi sanastoltaan myös sisällöltään kohderyhmän mukaan. Selkokielellä julkaistaan mm. kirjallisuutta ja uutisia. Selkokieliselle tekstille on Suomessa määritelty kolme eri vaikeustasoa. Ne ovat helppo selkokieli, perusselkokieli sekä vaativa selkokieli.

Esimerkkejä selkokielisistä julkaisuista

Selkosanomat – uutisia selkokielellä

Selkosanomat kuvilla – uutisissa on kuvatuki sekä tulostettavat ja muokattavat kuvakoosteet keskustelun tueksi

Selkokielisiä ja kuvitettuja verkkokirjoja (Papunetin Pelisivut)

Selkokieliset oppaat, videot ja verkkosivut (Selkokeskus)

Radiouutiset selkosuomeksi (Yle Areena)

TV-uutiset selkosuomeksi (Yle Areena)

Kuvassa on selkotunnus. Selkokieliset kirjat ja julkaisut tunnistaa selkotunnuksesta.

Lisätietoa selkokielestä ja selkotunnuksesta

Tietoa ja ohjeita selkokieliseen viestintään (Selkokeskus)

Hae selkotunnusta (Selkokeskus)

Sisällön ymmärrettävyys ja selkokieli verkkosivuilla (Saavutettavuus)