Selkokieli

Selkokieli on keino tehdä puheesta ja tekstistä helpommin ymmärrettävää. Keskustelun aikana ydinsanoja voi kirjoittaa myös paperille sekä osoittaa kuvista.

Selkokieli on lähi-ihmisen keino tukea viestinsä ymmärtämistä silloin, kun keskustelukumppanilla tai lukijalla on vaikeuksia ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua yleiskieltä. Selkokielisessä ilmaisussa käytetään tuttua sanastoa sekä yksinkertaisia lauserakenteita. Selkokielisessä ilmaisussa huomioidaan myös, onko aihe viestin vastaanottajalle entuudestaan tuttu. Uusia ilmiöitä ja uusia käsitteitä on tärkeää havainnollistaa konkreettisten esimerkkien avulla sekä kuvilla tai piirtämällä. Asian ymmärtäminen voi edellyttää myös enemmän taustatietoa sekä tiedon jäsentämistä pienempiin asiakokonaisuuksiin.

Keskustelun ymmärtämistä ja seuraamista helpottavat lisäksi rauhallinen puheen tahti sekä asiaan liittyvien ydinsanojen eli tukisanojen kirjoittaminen paperille. Tukisanojen kirjoittaminen paperille auttaa esimerkiksi silloin, kun keskustelukumppanilla on muistisairaus tai afasia. Tukisanat kiinnittävät huomion viestin kannalta tärkeisiin asioihin ja helpottavat myös keskustelun seuraamista ja siihen osallistumista. Kasvokkain tapahtuvassa keskustelussa ymmärtämistä tukevat lisäksi tilannevihjeet sekä sanaton viestintä. Luonnolliset eleet, ilmeet, äänensävyt sekä asioiden osoittaminen ympäristöstä ovat tärkeä osa viestintää myös silloin, kun käytät selkokieltä.

selkotunnus Selkotunnus on merkki selkokielisestä materiaalista

Selkokielellä julkaistaan mm. kirjallisuutta ja uutisia. Suomessa on määritelty kaksi eri tasoa selkokielelle: helppo selkokieli ja perusselkokieli. Selkokieliset kirjat ja julkaisut tunnistaa selkotunnuksesta. Selkotunnuksen myöntää Selkokeskus.

Selkokielisiä sivustoja:

Lisätietoa

Kirjoitettu kommunikoinnin tuki muistisairaan henkilön kanssa (Muistiliitto)

Tietoa ja ohjeita selkokieliseen viestintään (Selkokeskus)

Teksti: Maija Ylätupa, Papunet
Selkotunnuksen kuva: Selkokeskus