Enemmän kuin tuhat sanaa

Kuvapäiväkirja on jokaisella oppilaallani tärkeä osa arkea.  Kuvapäiväkirjan tekeminen vaatii jonkin verran aikaa ja vaivaa, mutta siitä on hyötyä ja iloa sekä tässä hetkessä että oppilaan tulevaisuudessa.

Tässä postauksessa ajattelinkin keskittyä tähän lempilapseeni. Omien kokemuksieni lisäksi olen käyttänyt työni lähteenä puheterapeutti Irja Skogströmin aiheeseen liittyvää kuntoutustieteen opiskelutyötä. Jos siis haluat perehtyä tarkemmin kuvapäiväkirjaan esteettömyysratkaisuna, lue Irja Skogströmin opiskelutyö.

Mikä on kuvapäiväkirja?

Kuvapäiväkirja on oppilaan tai muun päiväkirjan käyttäjän omaan elämään ja elämäntapahtumiin liittyvä tallennusväline, jota täytetään esimerkiksi piirroskuvilla, valokuvilla ja kommunikaatiokuvilla. Kuvapäiväkirjaan voi myös liimata esimerkiksi elokuvalippuja tai karkkipapereita, mitä päiväkirjan käyttäjä itse haluaakin. Olennaista on juuri se, että päiväkirjan käyttäjä itse päättää päiväkirjansa käytöstä.

Kuvapäiväkirja voi olla esimerkiksi ruutuvihko, kalenteri tai valmis päiväkirjapohja. Kuvapäiväkirjaa voidaan koota myös tabletilla, jos sellainen kulkee oppilaan matkassa. Omassa luokassani on käytössä Turun seudun Autismi- ja ADHD-yhdistys Aisti ry:n julkaisema kuvapäiväkirja. Se on helppo ottaa käyttöön mihin aikaan vuodesta vain, koska päivämäärät lisätään itse. Vastaavan päiväkirjan voi toki myös tehdä itse esimeriksi A4-kokoiseen ruutuvihkoon.

Päiväkirjan tukee kommunikaatiotaitojen ja keskustelutaitojen kehittymistä, ajan hahmottamista ja itseluottamuksen vahvistamista. Päiväkirjaa täyttämällä harjoitellaan myös omien aloitteiden tekemistä ja valintojen tekemistä. Päiväkirjaa voidaan täyttää aikuisen avustamana silloinkin, kun päiväkirjan täyttäjän taidot ovat vielä pienet.

Vinkkejä kuvapäiväkirjan tekemiseen

• Päiväkirjan täyttämiselle kannattaa varata rauhallinen aika ja paikka oppilaan lukujärjestyksessä. Olennaista tietenkin on, että oppilas on itse päiväkirjaansa täyttämässä.
• Päiväkirjaan ei kopioida samana toistuvaa päivästruktuuria kokonaisuudessaan. Muutama oppilaan valitsema hänelle merkityksellinen tapahtuma tai asia kertovat paljon enemmän.
• Hyviä johdattelukysymyksiä päiväkirjaa täyttäessä voivat olla esimerkiksi: Mikä sinusta oli kivaa tänään? Mitä uutta opit? Mikä onnistui hyvin? Mikä oli jännittävää?
• Päiväkirjaa voidaan kirjoittaa lyhyet selitykset minä -muodossa, vaikka aikuinen olisikin apuna kirjoittamassa.
• Oppilas voi itsekin piirtää tai ottaa valokuvia päiväkirjaansa varten.
• Päiväkirjan avulla voidaan ennakoida tulevia tapahtumia kuten retkiä, juhlia tai vaikka muuta oppilaalle tärkeää.
• Kun päiväkirjaa täytetään koulussa, voi vaikka viivoittimella rajata tilaa myös koti-illan puuhille, tai ainakin jättää jokaisen päivän kohdalle tilaa kotipuuhien kirjaamiselle.
• Päiväkirjaa ei ole tarkoitettu aikuisten välisten viestin välittämiseen ja esimerkiksi haastavan käytöksen kuvaamiseen. Tänä päivänä koulun ja vanhempien välinen viestintä hoidetaan tietoturvasyistä reissuvihkojen sijaan sähköisten järjestelmien kuten Wilman kautta tai puhelimen välityksellä.

Joko teillä on päiväkirjat käytössä? Suosittelen lämpimästi ainakin kokeilemaan.

Mukavaa syyslomalta paluuta ja lokakuun loppua!

Outi

Kuvat: Papunet.net

Kirjoitus on julkaistu blogissa 17.10.2020.