Mistä ja millaiset kuvat?

Kommunikoinnin ja toiminnan visuaaliseksi tueksi soveltuvat sellaiset kuvat, jotka henkilö kykenee luotettavasti tunnistamaan. Kuvan tunnistaminen edellyttää kykyä nähdä, tulkita ja ymmärtää näkemäänsä. Näkemiseen vaikuttavat monet asiat, mm. lähinäkö, silmien liikkeiden hallinta, havaintokentän laajuus ja kontrastien erottelu. Kuvien tulkintaan vaikuttavat myös tiedonkäsittelytaidot, kuten visuaalinen hahmottaminen ja kyky kompensoida näkemiseen liittyviä puutteita. Näitä näkökyvyn eri osa-alueita kutsutaan toiminnalliseksi näkökyvyksi. Lisätietoa toiminnallisen näkökyvyn arvioinnista ja arviointivälineistä löytyy sivustolta Lea Test (englanninkielinen)

Kysymyksiä kommunikointikuvien valintaan:

• Minkä kokoiset kuvat henkilö näkee?
• Erottaako hän kuvasta yksityiskohtia vai hahmottaako hän kuvan kokonaisuutena tai värien perusteella?
• Hahmottaako hän paremmin värilliset vai mustavalkoiset kuvat vai ääriviivapiirrokset?
• Tarvitaanko kuvassa vahvoja kontrasteja ja esimerkiksi taustaväriä?
• Pitääkö kuvassa korostaa jotain tiettyä ominaisuutta?
• Tarvitaanko kuvan katsomisen lisäksi mahdollisuus kuvan tunnustelemiseen?

Erityyliset vai samantyyliset kuvat?

Kaikkien kommunikoinnissa käytettävien kuvien ei tarvitse olla samantyylisiä tai samasta kuvakokoelmasta lähtöisin, jos siihen ei ole erityistä perustetta. Valokuvia, lehdistä leikattuja kuvia, piirroskuvia ja esimerkiksi tunnusteltavia kuvia voidaan käyttää rinnakkain. Joissakin tilanteissa kuvatyyppien erilaisuus voi jopa helpottaa muistamista, kun käytössä on laaja kuvasanasto. Jos taas kuvakommunikoinnissa tähdätään jonkin tietyn merkkijärjestelmän oppimiseen, merkkien yhdenmukaisuus voi olla perusteltua jo heti alussa. 

Konkreettiset ja abstraktit käsitteet kuvilla

Konkreettisia asioita esittävät kuvat ja niiden merkitykset on helpompi ymmärtää, oppia ja muistaa. Mitä enemmän henkilöllä on vaikeuksia tiedonkäsittelytaidoissa, sitä konkreettisempia ilmaisujen ja niitä havainnollistavien kuvienkin tulee olla. Esimerkiksi monien ilmiöiden ymmärtäminen edellyttää kykyä käsitteelliseen ajatteluun, joka kehittyy lapselle tavanomaisesti vasta kouluiässsä.

Asiat, joita ei voi havaita silmillä, ovat itsessään jo hyvin abstrakteja. Kun abstraktia käsitettä tai ilmiötä kuvataan piirroskuvalla, kuva perustuu niihin mielikuviin, joita asiaan tai ilmiöön liitetään. Jos abstraktia asiaa esittävä kuva vastaa omaa mielikuvaa asiasta, kuva on helppo ymmärtää. Jotkut abstraktit käsitteet ilmaistaan abstrakteilla symboleilla eli on sovittu, että tällaisella kuvalla tai kuviolla tarkoitetaan tätä asiaa. Tällaisen symbolin merkitys täytyy vaan opetella ja muistaa.

Lisätietoa kuvien valinnan tueksi:

• Selkokeskuksen Selkokuvaopas (pdf)
• Näkemisen tukeminen arjessa (CP-liitto)
• Tietoa aivoperäisistä näkövammoista (CVI Finland)

Ilmaisia kuvia ja kuvamateriaaleja

Kun haet ja käytät kuvia netissä sekä jaat kuvamateriaaleja, varmista aina kuvien käyttöoikeudet (lisenssit) kuvalähteestä tai materiaalista.

Papunetin kuvatyökalut

• Papunetin kuvapankissa on piirroskuvia ja viittomakuvia useista eri kuvapankeista ja hankkeista (mm. ARASAAC, Mulberry, Sclera sekä KUVAKO- ja Toisto-hankkeet).

ARASAAC-kuvapankki (englanninkielinen sivu)

• ARASAAC on ilmainen espanjalainen kuvapankki, joka sisältää myös monipuolisia työkaluja kuvien muokkaamiseen sekä kuvallisten ja animoitujen materiaalien tekemiseen. Ennen kuin lataat kuvan laitteellesi voit mm. lisätä kuvaan värikehyksen tai taustavärin, kieltorastin sekä muuttaa henkilöitä esittävissä kuvissa ihon ja hiusten väriä. Arasaac-kuvia löytyy myös Papunetin kuvapankista.

Bildstöd- kuvatyökalu

• Ruotsalaisella Bildstöd-kuvatyökalulla voi tehdä kuvataulustoja sekä materiaaleja, joissa tarvitaan tekstin lisäksi kuvasymboleita. Bildstöd-kuvatyökaluun kirjaudutaan käyttäjätunnuksilla. Sen jälkeen käytössä on monipuolinen kuvakirjasto sekä tuhansia valmiita ja muokattavia materiaaleja. Materiaalit ovat ruotsiksi, osan saa myös muilla kielillä. Suomenkielisiä valmiita materiaaleja sivuilla ei ole, mutta materiaalin muokkaustilassa tekstit on helppo kääntää.

Mulberry Symbols (englanninkielinen sivu)

• Mulberry-kuvat ovat ilmainen kuvapankki, jossa on yli 3 000 selkeää, värillistä piirroskuvaa. Mulberry-kuvat löytyvät myös Papunetin kuvapankista.

Sclera Picto’s (englanninkielinen sivu)

• Belgialaiseen Sclera Picto’s -kuvapankkiin on koottu tuhansia selkeitä, mustavalkoisia piktogrammikuvia. Sclera-piktoja löytyy myös Papunetin kuvapankista.

SEN Teacher (englanninkielinen sivu)

• SEN Teacher -sivustossa on mm. ilmekuvia, muokattavia kellotauluja ja kuvapankki, jossa kuva-sanakorttiin voi vaihtaa suomenkielisen tekstityksen. Å, Ä- ja Ö-kirjaimet tulee korvata A:lla ja O:lla ja lisätä pisteet tulostuksen jälkeen.

AmmE-oppimateriaalipankki

• AmmE on ammatilliseen erityisopetukseen suunniteltu ilmainen kuva- ja oppimateriaalipankki. Sinne on koottu piirroskuvia, valokuvia ja oppimateriaaleja mm. kotitalouteen ja puhtaanapitoon sekä tekstiili-, savi- ja metallitöihin.

Maksullisia kuvapankkeja

PCS-kuvat (Picture Communication Symbols)

• Kuvat ovat yksinkertaisia piirroskuvia, jotka sisältyvät muun muassa Boardmaker-työkaluohjelmaan. Thinlines PCS-kuvat soveltuvat myös aikuisille.
  Lisätietoa: Boardmaker (englanninkielinen).

Widgit Symbols

• Kuvastossa on noin 15000 kuvaa, jotka soveltuvat kaikenikäisille. Kuvat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin ohjelmiin: Widgit Online, Kerro kuvin ja SymWriter2. Kuvat sisältyvät myös WidgitGo-kommunikointisovellukseen sekä Grid3-kommunikointiohjelmaan. Kuvapankkia täydennetään jatkuvasti.
  Lisätietoa: Symbolbruket (englanninkielinen, tulossa myös suomenkielinen sivu)

Nilbild (ruotsinkielinen)

• Kuvapankissa on noin 600 kuvanomaisesta väripiirroksesta. Piirrokset on jaettu aiheiden mukaan 32 ryhmään. Kuvakokoelmissa on sekä lapsille että aikuisille soveltuvia kuvia.

SelkoSeks

• Kuvapankissa on yli 150 piirroskuvaa ihmiskehosta ja anatomiasta, sukupuolesta, seksuaalisuudesta, seksistä sekä niiden monimuotoisuudesta. Kuvapankin käyttöoikeuden voi ostaa kuukausi- tai kertaveloituksella. Kuvapankkia voi selata kaikilla laitteilla, joissa on nettiyhteys.