Odota ja anna tilaa aloitteille

Jokainen ihminen toimii vuorovaikutuksessa omalla tavallaan. Toiset ovat luonnostaan aloitteellisia, toiset taas mielellään seurailevat tilannetta sivusta. Jotkut tekevät vain harvoin itse aloitteita. Jotkut vastaavat vasta, kun heiltä erikseen kysytään. Myös mieliala, ajankohta ja keskustelukumppanin tuttuus vaikuttavat siihen, miten aktiivisen roolin kukin haluaa ottaa vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa.

Jos et saa kontaktia kumppaniisi, syynä voi olla se, että hän on vuosien mittaan omaksunut passiivisemman viestintätyylin tai vuorovaikutus ei toimi muista syistä. Hän saattaa tehdä hyvin vähän aloitteita tai ei oikein tunnu ymmärtävän, mitä häneltä vuorovaikutuksessa odotetaan. Vuorovaikutustaidot voivat kuitenkin muuttua useiden onnistuneiden vuorovaikutuskokemusten myötä.

Anna tilaa aloitteille – huomaa, odota ja kuuntele

Vaikeimmin kehitysvammainen henkilö voi tarvita enemmän vahvistusta tehdäkseen aloitteita vuorovaikutustilanteissa. Voit vahvistaa hänen aloitteitaan antamalla hänelle riittävästi tilaa ja aikaa tahtonsa ja toiveidensa ilmaisuun niillä keinoilla, joita hänellä on. Aloitteiden vahvistumiseksi on myös tärkeää, että kumppanisi saa päättää, mitä teette ja miten tilanne etenee. Hänen mielenkiinnon kohteensa ja toimintansa siis käynnistävät vuorovaikutuksenne ja sinä seuraat perässä.

Voit omalla olemuksellasi ja suhtautumistavallasi osoittaa, että olet kiinnostunut kumppanistasi ja hänen asioistaan. Voit ilmaista odottavasi hänen ilmaisujaan kertomalla sen sanallisesti, katseella ja ilmeellä tai eleellä. Rohkaiseva katse, myönteinen ilme ja kosketus käsivarteen ovat usein toimivampia tapoja ilmaista, että olet kiinnostunut siitä, mitä kerrottavaa hänellä on sinulle. Puhe ottaa usein liikaakin tilaa vuorovaikutuksessa, siksi joskus on myös maltettava vain odottaa hiljaa. Puheen vähentäminen on myös usein toimivin keino tilanteessa, jossa kumppanisi on kiihtyneessä mielentilassa.

Mukauta omaa toimintaasi tilanteessa

Keskustelukumppanit sovittavat usein tiedostamattaan puherytminsä tilanteen ja toistensa mukaan. Erityisesti vireys- ja tunnetila vaikuttavat siihen, millaisessa rytmissä ihmiset toimivat toistensa kanssa. Virkeän ja aktiivisen kumppanin kanssa toimitaan eri tavoin kuin väsyneen tai surullisen kanssa.

Kumppanisi vuorovaikutusrytmi voi olla hitaampi tai nopeampi kuin sinun. Hänen vireystilansa saattaa myös vaihdella suuresti päivän mittaan ja jopa yhdessäolonne aikana. Siksi hän voi tarvita sinulta enemmän tukea myös siihen, että hänen mielenkiintonsa pysyy yllä yhteisessä tekemisessä.

Sinun on myös hyvä tietää, miten paljon aikaa kumppanisi tarvitsee ilmaisujensa muotoilemiseen tai vastaamiseen. Sen jälkeen osaa hidastaa tai nopeuttaa omaa toimintaasi vuorovaikutushetkissänne. Kumppanisi toimintaa ja olemusta havainnoimalla voit oppia, mitkä asiat ja tekemiset houkuttelevat ja innostavat häntä mukaan yhteiseen toimintaan ja yhdessäoloon.

Myös vuorokaudenajalla voi olla merkitystä. Jos kumppanisi on virkein aamupäivällä, kannattaa yhteinen tuokio ajoittaa tuohon ajankohtaan. Uusi asia tai yllättävä tapahtuma voi aiheuttaa myös levottomuutta. Silloin on tärkeää tietää, mitkä asiat saavat hänet rauhoittumaan.

Tauota toimintaa

Aloitteen tekemistä voi vahvistaa myös tauottamalla toimintaa tietoisesti. Monissa arjen tilanteissa voi odottaa liioitellun pitkään tai pysäyttää toiminta niin, että kumppanillesi tulee tarve ilmaista halunsa jatkaa. Arjen rutiinit ovatkin hyviä tilaisuuksia odottaa kumppaniltasi aloitteita ja reaktioita, koska toiminnat itsessään ovat hänelle tuttuja ja ennalta-arvattavia ja voi reagoida, jos tilanne jostain syystä ei alakaan tai pysähtyy kesken kaiken. Aloitteen tekeminen ja toimintaan osallistuminen ovat mahdollisia kumppanillesi vasta silloin, kun muistat odottaa ja antaa tilaa hänen ilmaisulleen.

Esimerkiksi ruokailutilanteessa voit pitää lusikkaa suun lähellä ja odottaa, että kumppanisi reagoi huulia suipistamalla ja vasta sitten viet lusikan suuhun. Tai kun rasvaat kumppanisi käsiä, keskeytä toiminta ja odota, mitä hän tekee saadakseen rasvauksen jatkumaan.

Anna kumppanisi viedä ja ohjata yhteistä toimintaanne

Jos kumppanillasi on hyvin vähän aloitteiksi tulkittavia ilmauksia, voit alkaa jäljitellä hänen toimintaansa ja kokeilla, syntyisikö sitä kautta jotakin yhteistä toimintaa. Yhdessä tekeminen ja mukavat kokemukset rohkaisevat kumppaniasi toimintaan ja tekemään aloitteita myös itse.

Lähtökohdaksi kannattaa jälleen ottaa sellainen toiminta, jonka arvelet kiinnostavan kumppaniasi. Voit tulkita kumppanisi aloitteeksi esimerkiksi käsien taputtamisen tai tuolin rapsuttamisen, ja silloin voit vastata aloitteeseen samalla toiminnalla. Oman vuorosi jälkeen voit odottaa, vastaako vuorovaikutuskumppanisi siihen samalla tavalla vai vaihtaako hän johonkin muuhun toimintaan.

Odota ja anna tilaa aloitteille

• Ole hetki hiljaa ja kerro ilmeelläsi, että odotat, mitä kumppanisi haluaa kertoa.
• Kosketa tai silitä kumppanisi kädenselkää.
• Nyökkää ja hymyile hänelle rohkaisevasti.
• Kumarru kumppanisi puoleen niin, että kasvonne ovat samalla tasolla.
• Tauota tekemistänne niin, että kumppanisi voi reagoida, jatketaanko toimintaa ja mihin suuntaan

Teksti: asiantuntija Katja Burakoff / Kehitysvammaliiton Tikoteekki