Sosiaalisten taitojen harjoittelua koulun arjessa

Tällä kertaa blogissa ajatuksia sosiaalisten taitojen alueeseen toiminta-alueittain opiskelussa. Sosiaalisten taitojen oppimista ei välttämättä HOJKSia laadittaessa tule pohdittua yhtä perusteellisesti kuin muita toiminta-alueita. Ajatus on ehkä se, että sosiaalisia taitoja opitaan arjessa ilman tarkkojen menetelmien määrittelemistä. Nyt kuitenkin pohdintaa siitä, minkälaisia asioita sosiaalisten taitojen opetuksessa olisi hyvä huomioida.

Positiivista pedagogiikkaa

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sosiaalisista taidoista kirjoitetaan näin:

”Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.”

Positiivinen pedagogiikka ja katseen kääntäminen ja pitäminen oppilaan vahvuuksissa tukevat sosiaalisten taitojen oppimista. Tämä on linjassa myös sen kanssa, että vahvuuksien tulee olla opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti myös kaiken toiminta-alueittaisen opetuksen suunnittelun lähtökohtana.

Mitä ovat sosiaaliset taidot?

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toiminta-alueittaisen opetuksen palapelimallissa sosiaaliset taidot jaetaan vuorovaikutustaitoihin, tunnetaitoihin ja itsesäätelytaitoihin. Nämä kaikki harjaantuvat arjessa, mutta oppilaiden yksilöllisten vahvuuksien ja haasteiden huomioiminen opetuksessa tekee työskentelystä suunnitelmallisempaa ja arvioitavampaa.

Vuorovaikutustaidoissa tavoitteena oppilaalla voi olla esimerkiksi tervehtiminen ääntelemällä tai katsekontaktin luominen. Näitä asioita harjoitellaan luontevasti koulupäivän aikana toisia ihmisiä kohdatessa. Omassa luokassani lisäksi aamunavaukseen liittyy tervehtimisen ja hyvän huomenen toivottamisen harjoittelu. Samalla tavalla esimerkiksi pöytätapoja harjoitellaan aina ruokailun yhteydessä.

Erillisissä opetustuokioissa vuorovaikutustaitoja harjoitellaan erityisesti musiikkitunneilla, liikuntatunneilla sekä leikki- ja pelitunneilla. Harjoittelussa voi olla esimerkiksi oman vuoron odottaminen, jonkun asian jakaminen kaverin kanssa tai ohjatusti toisen lapsen kanssa leikkiminen. Ohjaan oppilaita myös vapaahetkinä vuorovaikutukseen laittamalla esimerkiksi pyörätuolit välitunnilla rinnakkain niin, että oppilaat voivat katsella toisiaan ja tehdä tuttavuutta.

Tärkeät tunnetaidot

Tunnetaitoihin kuuluvat kyky tiedostaa, tunnistaa ja ilmaista tunteita sekä tunteiden säätely ja kyky empatiaan.

Tunnetaitoihin on tänä päivänä saatavilla paljon kuvallista materiaalia, joista osa on maksullisia ja osa esimerkiksi verkosta vapaasti ladattavaa. Meillä tunteita sanoitetaan ja nimetään arjen tiimellyksessä koko ajan. Aamunavauksessa pohditaan kyseisen päivän tunnetilaa kuvien avulla samalla kun katsotaan myös omaa peilikuvaa.

Päivän aikana kuuntelemme lauluja, jotka kertovat erilaista tunnetiloista tai mietimme laulujen melodioista erilaisia tunteita. Laulujen tunnetilaa voidaan myös koettaa suodattaa liikkeeseen. Kuinka liikumme iloisina ja kuinka surullisina? Toisinaan myös mallitan tunteita ”esittämällä” liioitellustikin omaa tunnetilaani. ”Nyt opea harmittaa tosi paljon, kun tämä tabletti ei toimi. Nyt täytyy pitää pieni tauko ja yrittää sitten uudestaan. Onpa tosi tylsää, mutta onneksi voi yrittää uudestaan.”

Käsitteenä tunteet ovat toki hyvin abstrakteja ja vaikeita, mutta mitään haittaa niiden nimeämisestä ja harjoittelusta ei ole silti kenellekään oppijalle.

Kolmas tunnetaitojen osa-alue itsesäätelytaidot kehittyvät koulun arjessa usein lähes huomaamatta. Jos esimerkiksi muutoksiin sopeutuminen on vaikeaa, on muutoksien sietämistä hyvä harjoitella päivästruktuurissa säännöllisesti, vaikka pakottavaa tarvetta muutokselle päiväohjelmassa ei olisikaan. Arjessa tärkeä ja luonteva harjoiteltava taito on myös ohjeiden ja ohjauksen hyväksyminen. Iso merkitys on myös sillä, että koulussa harjoitellaan valintojen tekemistä kukin omalla tavallaan. Sanallisesti, katseella, kuvalla, painikkeella, mikä ikinä paras keino kyseiselle oppilaalle on.

Sosiaalisten taitojen harjoittelu on siis hyvin kokonaisvaltaista, ja paljon juurikin osa tavallista koulupäivää. Sosiaaliset taidot kehittyvät rinnakkain kommunikaatiotaitojen kanssa. Tavoitteita ja niiden toteutumista on tärkeää pohtia ja arvioida läpi koko lukuvuoden. On myös hyvä muistaa, että eteneminen tapahtuu usein pienin askelin, eikä takapakkejakaan aina voida välttää. Sosiaalisia taitoja harjoittelemme kaikki läpi elämän.

Aurinkoista huhtikuuta!

Outi

Lisätietoja ja lähteitä:

Toiminta-alueittainen opetus perusopetuksen opetussuunitelman perusteissa on luettavissa täällä.

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toiminta-alueittaisen opetuksen palapelimalliin voit tutustua täällä. PDF

Kuvat: Papunet

Kirjoitus on julkaistu blogissa 31.3.2022.