Tarkista yhteisymmärrys

Ihmiset pyrkivät vuorovaikutuksessa ymmärtämään toinen toistaan. Keskustellessamme tarkkailemme, miten kumppanimme ymmärtää sen mitä sanomme. Ja kysymme, mikäli emme ymmärrä, mistä kumppanimme puhuu.

Väärinymmärrykset ja katkokset ovat yleisiä tavallisessakin keskustelussa. Sanonta ”toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä” kuvaa hyvin tilannetta, jossa keskinäinen yhteisymmärrys puuttuu. Väärinymmärryksiltä vältytään, kun keskustelijat ovat aktiivisia ja kyselevät, jos eivät ymmärrä. He myös tarkentavat tai selventävät omaa viestiään tarpeen mukaan.

Jos kumppanillamme on vähemmän keinoja ilmaista itseään, joudumme miettimään, mitä hän mahtaa ilmauksellaan tarkoittaa. Emme myöskään voi olla varmoja siitä, miten kumppanimme ymmärtää omia viestejämme, jos emme varmista ja kysy häneltä.

Kun yhteisymmärrys löytyy, se on hyvin palkitsevaa molemmille. Tunne siitä, että minä ymmärsin ja minua ymmärrettiin rohkaisevat viestimään lisää. Joskus pelkkä yhdessä oleminen voi olla niin palkitsevaa, ettei siinä ole tarpeenkaan ilmaista konkreettisia asioita tai viestejä. Näissä tilanteissa tärkeintä on yhteisen kokemuksen ja tunnetilan jakaminen.

Miten kumppani viestii?

Vaikeimmin kehitysvammaisen ihmisen viestien ymmärtäminen voi joskus tuntua vaikealta eikä aina voikaan täysin ymmärtää, mitä hän haluaa kertoa. Oikeaa tulkintaa tärkeämpää on se, että yrität eläytyä kumppanisi kokemusmaailmaan ja sitä kautta yrität löytää jonkinlaisen tulkintaehdotuksen. Usein ilmaukset liittyvät siihen hetkeen tai johonkin kumppanillesi tärkeään kokemukseen.

Tulkintaehdotuksesi jälkeen voit havainnoida, millaisen reaktion tulkintasi herättää kumppanissasi. Yleensä voit päätellä kumppanisi olemuksesta tai muusta viestinnästä, hyväksyykö hän tulkintasi vai ei. Vasta kun teillä on molemminpuolinen yhteisymmärrys tulkinnasta, voit toimia sen mukaan. 

Joskus vasta pidemmän ajan päästä voi ilmetä, ettei tulkinta osunutkaan oikeaan. Esimerkiksi ruokailutilanteessa kumppanisi voi hymyillä, kun tuot ruokaa pöytään. Saatat tulkita hymyn ja sanoa: ”Ah, ruokaa. Sinä haluat varmaan nyt syödä”. Jos ruoka ei kuitenkaan maistu kumppanillesi ja hän sulkee suunsa tiukasti kiinni, kun tarjoat ruokaa, voit miettiä, oliko hymyllä jokin toinen merkitys. Hymyhän saattoi tarkoittaa, että kumppanisi oli vain iloinen saadessaan seuraa.

Väärien tulkintojen tekemistä ei tarvitse pelätä. Väärät tulkintamme antavat kumppanillemme tärkeää tietoa siitä, millaiset keinot eivät toimi. Kun kumppanimme huomaa, että emme ymmärtäneet hänen viestiään, hän voi kokeilla jotain muuta ilmaisutapaa. Ymmärtämistä ei myöskään kannata teeskennellä silloin, kun et oikeasti ymmärrä. Sen sijaan voit kysyä, ”Tätäkö tarkoitit?” tai ”Näytätkö uudelleen?”. Joskus voit joutua neuvottelemaan pitkään, kunnes pääset perille siitä, mikä viestin tarkoitus oli.

Hyvin varhaisten taitojen varassa toimiva ihminen ei vielä kykene tarkoitukselliseen viestintään eikä hän tästä syystä pysty kertomaan sitäkään, onko hänen viestinsä tulkittu oikein. Olemuksensa avulla hän kuitenkin ilmaisee monia asioita, kuten hyvää tai huonoa oloa. Kun tulkitset näitä ilmauksia johdonmukaisesti ja vastaat niihin, voi vaikeimmin kehitysvammainenkin ihminen oppia vähitellen, että hänen omilla ilmauksillaan on tietty merkitys.

Miten kumppanisi ymmärtää viestisi?

Vuoropuhelun aikana sinun tulee havainnoida tarkasti myös sitä, miten kumppanisi ymmärtää viestisi. Jos hän ei esimerkiksi toimi kehotuksesi mukaisesti, hän ei ehkä ole ymmärtänyt viestiäsi tai jotakin osaa siitä. Puheen lisäksi voikin olla tarpeen käyttää muita keinoja, jotka tukevat viestin ymmärtämistä.

Usein arkipäivän tilanteissa voi vaikuttaa siltä, että vaikeimmin kehitysvammainenkin ihminen ymmärtää kaiken puheen. Tosiasiassa hän saattaa tehdä tulkintansa aiempien kokemuksiensa tai tilanteeseen liittyvien tai sitä ennakoivien muiden vihjeiden avulla. Usein arki toistuu samantapaisena päivästä toiseen ja tietyt ilmaukset liittyvät tiettyihin rutiineihin ja toimintahetkiin. Rutiinissa pysyminen helpottaakin tilanteiden ymmärtämistä, asiat sujuvat ja yhteisymmärrys löytyy helposti.

Vasta uudet, yllättävät tilanteet ja niiden aiheuttama hämmennys voivat paljastaa, että ymmärtämisessä on puutteita. Näiden tilanteiden pohtiminen jälkikäteen voikin auttaa oivaltamaan, millä tavalla itse voit helpottaa tilanteiden ymmärtämistä ja muokata omaa ilmaisuasi kumppanisi kommunikointitarpeita vastaavaksi.

Tarkista ja varmista yhteisymmärrys

• Kysy tai tarkenna lisäkysymyksillä, jos et ymmärtänyt, mitä kumppanisi kertoo.
• Sano äänen tulkintasi ja havainnoi, miten kumppanisi reagoi siihen: hyväksyykö vai hylkääkö hän sen.
• Tarkkaile, miten kumppanisi ymmärtää sinun viestintääsi. Kysy, ymmärsikö hän, mitä tarkoitit.
• Toista ja havainnollista asiaa eleillä ja osoittamalla tai käyttämällä toista sanaa.

Teksti: asiantuntija Katja Burakoff / Kehitysvammaliiton Tikoteekki