Tietoa kommunikointitauluista ja kansioista

Kommunikoinnin apuvälineenä voi olla kommunikointitaulu tai kansio, jossa on kuvia, sanoja ja lauseita, kirjaimia tai bliss-symboleja.

Kommunikointitaulut

Kommunikointitaulu on yleensä tulostettu ja laminoitu arkki, jossa on keskustelussa tarvittavia sanoja tai viestejä yhteen aiheeseen tai tilanteeseen. Lapsella voi olla kommunikointitaulu, jossa on sanoja ja ilmaisuja tiettyyn leikkiin tai huvipuistossa käyntiin. Aikuiselle kommunikointitauluun voidaan koota kysymyksiä, vastauksia ja valmiita lauseita esimerkiksi lääkärissä tai ostoksilla käyntiä varten.

Kommunikointitaulut otetaan usein käyttöön ennen kuin siirrytään laajempiin kommunikoinnin apuvälineisiin kuten kommunikointikansioihin tai kommunikointiohjelmiin. Näitä manuaalisia apuvälineitä tarvitaan, vaikka käytössä olisi teknisiä välineitä. Kommunikointikansiokin voi olla kokoelma kommunikointitauluista. Tällaisesta kansiosta sivut voidaan irrottaa ja käyttää itsenäisinä kommunikointitaulujen. Kommunikointitaulussa voi olla myös tarrakiinnitteiset, irrotettavat kuvat. Irtokuvia käytetään esimerkiksi, kun harjoitellaan kommunikointia kuvanvaihdon avulla tai kun harjoitellaan kokonaisten lauseiden tuottamista kuvilla. Myös valintatilanteissa irtokuvien käyttäminen on konkreettinen ja hyvä tapa helpottaa valinnan tekemistä esimerkiksi vain kahdesta vaihtoehdosta.

Leikkiä, tapahtumia tai arjen tilanteita varten tehdyt kommunikointitaulut tukevat myös valmistautumista, sillä niiden avulla voi käydä läpi tilannetta ja siihen liittyviä asioita jo ennakolta. Toiminnan eri vaiheita voi olla tarpeen jäsentää myös vaiheittain etenevillä toimintaohjeilla sekä sosiaalisilla tarinoilla. Myös niissä käytetään kuvia, mutta kuvien tehtävänä on ennen kaikkea havainnollistaa toiminnan eri vaiheita ja omaa toimintaa tai käyttäytymistä niissä. Esimerkkejä tulostettavista toimintaohjeista.

Kirjain- eli aakkostaulu

Kirjaintaulu korvaa kynän ja paperin. Kommunikointitilanteessa aakkostaululla voi kirjoittaa osoittamalla kirjaimia kädellä tai katseella tai niin, että keskustelukumppani luettelee kirjaimia ääneen. Läpinäkyvää aakkostaulua tarvitaan, kun kirjoittaminen tapahtuu katseella. Kumppanin tehtävä on myös toistaa kirjain kirjaimelta kirjoitetut sanat ja lopulta koko lause. Aina sanaa ei tarvitse kirjoittaa kokonaan vaan sanan alkukin voi riittää, jos keskustelukumppanit ovat näin sopineet. Apuvälineenä voi olla myös taulu, jossa on sekä aakkoset, sanoja ja valmiita lauseita.

Aakkostaululla voi tuottaa sanat kirjain kirjaimelta ilman kynää tai näppäimistöä. Aakkostaulu voidaan tulostaa kalvolle tai paperille. Paperille tulostetusta aakkostaulusta kirjainten osoittaminen tapahtuu kädellä. Kalvolle tulostettu aakkostaulu mahdollistaa kirjainten osoittamisen katseella. Aakkostamiseen perustuva kirjoittaminen voi tapahtua myös avustettuna. Tällöin keskustelukumppani luettelee aakkosia järjestyksessä, ja henkilö kuittaa valintansa esimerkiksi nyökkäämällä tai muulla yhteisesti sovitulla tavalla. Video: Kehitysvammaliiton Tikoteekki. Videossa näkyvän kirjaintaulun voi tulostaa Papunetin kuvamateriaaleista.

Kommunikointikansiot

Kommunikointikansion sanasto voi olla suppea tai laaja. Videolla puheterapeutti Kaisa Laine esittelee erityyppisiä kommunikointikansioita. Video: Kehitysvammaliiton Tikoteekki.

Kommunikointikansiot on tarkoitettu apuvälineiksi monipuolisiin kommunikoinnin tarpeisiin ja siksi niissä voi olla jopa tuhansien kuvien sanasto. Kerronta voi tapahtua avainsanoilla tai lauseilla. Avainsanoilla tarkoitetaan niitä sanoja, jotka ovat viestin ymmärtämisen kannalta oleellisia, esimerkiksi kuka tai mikä, tekemiseen liittyvä verbi tai tapahtuma, aikaa tai paikkaa esittävä kuva.

Suppeissa kommunikointikansioissa on enintään joitakin satoja kuvia. Suppea sanasto on helpompi ottaa haltuun, mutta kommunikointitaitojen ja -mahdollisuuksien kehittymisen kannalta sanastoa on myös tärkeä laajentaa. Sanastoltaan suppeita ovat esimerkiksi monet irtokuvakansiot sekä Papunetistä tulostettavat kommunikointikansiot.

Laajoissa kommunikointikansioissa on yleensä tuhansia kuvia. Kun kansio on laaja, sanaston opetteluun ja sanojen hakemiseen kommunikointitilanteessa kuluu enemmän aikaa. Laajat kommunikointikansiot on yleensä rakennettu niin, että yhdeltä aukeamalta voi muodostaa myös kokonaisia lauseita ja käyttää tarvittaessa kieliopillisia muotoja, kuten aika-, monikko- ja genetiivimuotoja. Laajoja kommunikointikansioita kutsutaan myös dynaamisiksi kansioiksi.

Videossa esitellään laajan kansion rakennetta ja käyttöä. Video: Kehitysvammaliiton Tikoteekki.
Laaja kommunikointikansio on suunniteltu erityisesti lausetasoiseen ilmaisuun. Kansion jokaiselle sivulle on koottu tarvittavat lauseenjäsenet (subjekti, objekti, verbi, jne.). Kansiosta löytyvät myös merkit, joita tarvitaan esimerkiksi aikamuodon tai omistusmuodon ilmaisussa.

Kansion käyttö vaatii aina harjoittelua kansion omistajalta ja hänen läheisiltään. Kansion käyttöä opetellaan ja harjoitellaan yhdessä arjen vuorovaikutustilanteissa. Harjoittelua on hyvä porrastaa ja edetä omaan tahtiin. Harjoittelussa voi hyödyntää myös pelejä. Tutustu kansion käytön harjoituksiin.

Yksilölliset kommunikointikansiot hankitaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon toimesta eli apuvälinepalveluna. Silloin hankintaa edeltää puheterapeutin tekemä kommunikoinnin arviointi. Kansiot rakennetaan aina yksilöllisesti ja puheterapeutti ohjaa kansion käytössä apuvälineen käyttäjää ja hänen läheisiään. Puheterapeutti voi suositella perheelle ja läheisille myös kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta kansion käytön harjoittelemista varten. Lue lisää palveluista.

Teksti: Maija Ylätupa (Papunet) yhteistyössä Kehitysvammaliiton Tikoteekin asiantuntijoiden kanssa.
Kuvat: Kehitysvammaliiton Tikoteekki ja Papunet
Videot: Kehitysvammaliiton Tikoteekki