Tukiviittominen
Viittominen tukee puheen kehitystä ja on myös yksi puhetta korvaava kommunikointikeino.
Viittominen tukee puheen kehitystä ja toimii myös itsenäisenä kommunikointikeinona, jos puhe ei kehity odotetulla tavalla. Tukiviittominen on ilmaisutapa, jossa käytetään viittomakielen viittomia puheen rinnalla ja puhutun kielen tapaan.
Miki tukiviittomat?
Viittomien käyttö on pienelle lapselle motorisesti helpompaa kuin puheäänteiden erottelu ja tuottaminen. Siksi lapset oppivat viittomia monesti nopeammin kuin sanoja. Tukiviittomien käyttö pienen, vasta kieltä opettelevan lapsen kanssa ei heikennä lapsen puhetta eikä kielenkehitystä. Pikemminkin viittominen tukee ja jopa vauhdittaa kielellistä kehitystä. Usein tukiviittomien käyttö lisää lapsen puheyrityksiä sekä auttaa häntä hahmottamaan asioita kielellisinä symboleina. Lapsen turhautuminen myös vähenee, kun lapsi saa tukiviittomien kautta keinon ilmaista itseään.
- Puheen ja viittomien yhtäaikainen käyttö tukee puhutun kielen ymmärtämistä.
- Viittomat tarjoavat myös ilmaisukeinon, jos puhe ei kehity odotetulla tavalla.
- Kun käytät tukiviittomia läheisesi kanssa, puhu normaalisti ja viito samalla. Viito puheestasi keskeiset sanat.
- Viittomien käyttö perustuu näköaistin kautta tapahtuvaan viestintään. Asioiden hahmottaminen näkemällä voi olla viittomia tarvitsevalle henkilölle kuulonvaraista hahmottamista helpompaa.
Viittomat opitaan mallista
Tukiviittomat tulisi ottaa käyttöön aina, kun puheen kehitys viivästyy. Lapsi oppii viittomaan, kun hän näkee viittomien käyttöä arjen eri tilanteissa ja kun viittomat alkavat yhdistyä arjen tapahtumiin. Monelle lapselle ja miksei aikuisellekin viittomia on luontevaa opetella myös leikkien, pelien sekä tuttujen laulujen ja lorujen avulla. Tutustu Papunetin tukiviitottuihin lauluihin.
Lapsen kommunikoinnin ja sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta on tärkeää, että viittovia ihmisiä on niin kotona, päiväkodissa kuin koulussakin. Kotona mallia viittomien käytöstä antavat vanhemmat ja sisarukset, päiväkodissa ja koulussa puolestaan työntekijät sekä mielellään myös lapsen ikätoverit. Päiväkodissa usein koko lapsiryhmä omaksuu viittomia luonnollisena osana kommunikointia.
Kun alat opetella viittomista, älä pelkää, että viitot väärin. Taito harjaantuu viittomisen myötä!
Monen mielestä on helpointa muistaa viittomat, jotka kuvaavat eleenä sanan merkitystä (tulla, syödä). Näitä viittomia kannattaakin sisällyttää viittomien opettelun ja käytön alkuvaiheeseen. Myös perheenjäsenet (äiti, isä, mummo, vaari) sekä muut tärkeät ihmiset ja arkipäivän toimintaan liittyvät viittomat (istua, nukkua, juosta) on hyvä ottaa käyttöön heti opettelun alkuvaiheessa.
Kun lapsen kommunikointia aletaan tukea viittomilla, vanhemmat ja muut perheenjäsenet ovat itsekin aloittelijoita viittomien opettelussa. Siksi he voivat aluksi viittoa vain yhden sanan lauseesta. Esimerkiksi äiti voi kertoa lapselle, että nyt lähdetään ulos ja viittoo sanan ”ulos”. Mitä tarkempaa ilmaisua viittomilla halutaan tuottaa, sitä useampi sana viitotaan. Tukiviittomisessa sanat viitotaan aina siinä järjestyksessä kuin ne puhutaan tai ilmaistaisiin puhutussa lauseessa. Viittomakielessä sen sijaan sanat viitotaan eri järjestyksessä, koska viittomakielen rakenne on erilainen.
Jos puhe kehittyy, se syrjäyttää jossakin vaiheessa luonnostaan viittomat. Viittomista tulisi kuitenkin jatkaa niin kauan kunnes lapsi sekä ymmärtää että tuottaa puhetta riittävästi. On tärkeää muistaa, että viittomilla kommunikoiva lapsi tai aikuinen tarvitsee aina viittovia lähi-ihmisiä ympärilleen.
Ohjausta tukiviittomien harjoitteluun
Koska viittomat tapahtuvat käsien liikkeenä, niitä on hankala opetella pelkästään kirjoista ja kuvista. Siksi opettelussa tarvitaan toisen näyttämää mallia tai netistä löytyviä viittomavideoita. Viittomakuvia voi hyödyntää aiemmin opittujen viittomien muistamisessa. Tutustu kuvapankin videoihin, joissa on on tukiviitottuja lauseita arjen tilanteisiin.
Tukiviittomien opetteluun kannattaa hakea ohjausta varsinkin alkuvaiheessa. Kun lapsella todetaan tarve tukiviittomien käyttöön, vanhemmat saavat ohjausta yleensä lapsen puheterapeutilta. Tarvittaessa puheterapeutti suosittelee perheelle kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta. Myös viittovan aikuisen lähi-ihmiset voivat hakea kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta, jossa he voivat opetella tukiviittomia ja harjoitella tukiviittomista. Lisätietoa kommunikaatio-opetuksesta ja -ohjauksesta.
Lähteet ja lisätietoa
Huuhtanen, K. (toim.) (2012). Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Kehitysvammaliitto ry, Opike.
Viittomat kommunikoinnissa
Painetun opasvihkosen voi tilata osoitteesta: tikoteekki@kvl.fi
