Usein kysyttyjä kysymyksiä toiminta-alueittain opiskelusta

Olen opettanut viimeiset kolmetoista vuotta lähes täysin toiminta-alueittain opiskelevia oppilaita, joten aihepiiri on tullut tuttuakin tutummaksi. Minulle ja oman luokkani väelle toiminta-alueittain opiskelu on ihan tavallista peruskoulua.

Toiminta-alueittain opiskeluun liittyy paljon erilaisia käytäntöjä ja paljon usein esiin nousevia kysymyksiä, joista muutamiin ajattelin vastata tässä postauksessani.

Postaukseni perustuu tällä kertaa lakipykäliin ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Jutun lopussa on linkkejä, joista voit tarkistaa asioita ja hakea tarkempaa tietoa esimerkiksi tarvittavista pedagogisista asiakirjoista ja päätöksistä.

1) Kuka voi opiskella toiminta-alueittain?

Toiminta-alueittain voivat opiskella vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat tai muulla tavoin vammaiset tai vakavasti sairaat oppilaat.

2) Milloin siirrytään toiminta-alueittain opiskeluun?

Lähtökohtaisesti jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella oppiaineittain.

Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain siinä tapauksessa, jos oppilaan ei ole mahdollista opiskella edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä.

Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä.

Toiminta-alueittain opiskelu voidaan aloittaa peruskoulun ensimmäisellä luokalla. Eskarissa noudatetaan aina esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden opiskelijoille laaditaan esiopetuksessakin HOJKS.

3) Mitä toiminta-alueita opetuksessa on?

Toiminta-alueita on viisi. Ne ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Toiminta-alueiden sisällä jokaiselle oppilaalla on omat, yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt, jotka kuvataan HOJKSissa. Tavoitteiden tulee olla saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.

4) Voiko toiminta-alueittain opiskeleva oppilas opiskella myös oppiaineita?

Kyllä. Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa.

5) Voiko oppiaineittain opiskeleva oppilas opiskella myös toiminta-alueiden sisältöjä?

Voi. Oppilas on mahdollista vapauttaa jonkun tai joidenkin oppianeiden opiskelusta tekemällä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä (PoL18 §). Vapautetun tai vapautettujen oppiaineiden sijaan voidaan järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa. Ohjattu toiminta voi pitää sisällään toiminta-alueittaisen opetuksen sisältöjä.

6) Miten toiminta-alueittainen opiskelu arvioidaan?

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Toiminta-alueittain opiskelevalta oppilaalta arvioidaan lisäksi käyttäytyminen erikseen.

7) Miten toiminta-alueittaisen opiskelun tavoitteet ja sisällöt valitaan?

Toiminta-alueittain järjestävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet.

Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Lisäksi tehdään opettajien keskinäistä sekä muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

8) Mistä voin saada lisää tietoa?

Toiminta-alueittain opetuksesta ja sen keskeisimmistä tavoitteista kerrotaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa PDF luvussa 7.4.6.

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin sivuilta löytyvässä Heljä Happosen ja Päivi Långin kirjoittamassa artikkelissa Tavoitteet kootaan yksilöllisesti – toiminta-alueittain opiskelun palapelimalli avataan opetussuunnitelman perusteita tarkemmin. Sivuilta löytyy myös linkki Valterin toiminta-alueittaisen opetuksen palapelimalliin PDF, josta löytyy käytännönläheisiä vinkkejä tavoitteiden asetteluun.

Minä itse kirjoitin muutama vuosi sitten käytännönläheisen oppaan toiminta-alueittaisesta opiskelusta. Kirjaani Saatan oppia hitaasti – vinkkejä toiminta-alueittain opiskevien lasten ja nuorten opetukseen on saatavilla kirjastoista ja kirjakaupoista.

Suoranainen klassikko on Opiken julkaisema Vaikeavammaisten oppilaiden opetus – Esiopetuksesta peruskoulun päättämiseen. Kyseisen kirjan ovat kirjoittaneet Merja Hyytiäinen, Leena Kokko, Maiju Mäki, Erja Pietiläinen ja Pirkko Virtanen.

Aivan uunituore on puolestaan vaativan erityisen tuen VIP-verkoston toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen teemaryhmän opas: Kaikki oppii! Pidennetty oppivelvollisuus ja oppimisen mahdollisuudet. PDF

Hyviä ideoita, pohdittavaa ja uutta tietoa voit saada myös erityisopettaja Kukan blogista Peruskoulua toiminta-alueittain.

VIP-verkoston toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen sivustoon kannattaa tutustua myös sen muun sisällön ansiosta.

On myös hyvä tietää, että Opetushallituksen oppimisen tuen neuvontapalvelu tarjoaa ohjausta oppimisen tukeen liittyvissä kysymyksissä. Palvelusta saa ohjeita esimerkiksi perusopetuslain ja normien tulkitsemisesessa ja soveltamisessa.

Puuttuuko linkkilistaltani jotakin? Kaikki kommentit sekä uudet linkit ja vinkit ovat tervetulleita.

Nyt mukavia marraskuun viimeisiä päiviä. Ehkä palaankin jo pian joulukuun alussa kirjoittamaan vuoden viimeistä postaustani.

Outi

Kaikki kuvat: Papunet.net

Kirjoitus on julkaistu blogissa 23.11.2020.