Yhdessä oppimassa aamunavauksessa

Muutama kuukausi sitten vastailin usein kysyttyihin kysymyksiin toiminta-alueittaisesta opiskelusta tässä postauksessani. Samassa postauksessa olivat myös kaikki toiminta-alueet mainittuina. Tällä kertaa ajattelin lähestyä toiminta-alueittaista opetusta lakipykäliä arkisemmasta näkökulmasta. Minkälaisia oppitunteja luokassamme pidetään? Mitä toiminta-alueiden sisältöjä niillä harjoitellaan?

Alkuperäinen ajatukseni oli esitellä tässä postauksessa useitakin oppitunteja, mutta päädyin nyt lopulta purkamaan osiin vain aamunavauksemme, koska jo sen sisällä voi harjoitella melkein kaikkia toiminta-alueita. Mahdollisesti tulevaisuudessa blogissa on luvassa lisää oppituntien kuvauksia ja sisältöjä. Aamunavauksen runko on muokattavissa myös oppiaineittain opiskeleville oppilailla soveltuvaksi.

Pohdintaa aamunavauksesta ja aamunavauksen runko

Aamupiiri tai aamunavaus on herättänyt minulle vuosien varrella ristiriitaisia tuntemuksia, koska samana toistuvat ja aikaa vievät kalenteriasiat ovat olleet osalle oppilaistani liian abstrakteja ja osalle taas liiankin helppoja. Urani alussa aamunavaukset olivat myös liian opettajajohtoisia ja pitivät sisällään liian paljon paikallaan istumista. Välillä olikin aikoja, jolloin en pitänyt pidempää aamunavausta päivittäin.

Vähitellen vuosien kuluessa omaan luokkaani on kuitenkin kehittynyt aamunavausrunko, joka on sopiva juuri tälle porukalle ja tällä hetkellä. Aamunavaus on mitä suurimmassa määrin luokan yhteinen tuokio, mutta silti siinä on mahdollista huomioida oppilaiden yksilölliset tavoitteet. Meidän luokkamme tämänhetkinen aamunavausrunko löytyy seuraavasta linkistä.

Avaa aamunavausrunko Papunetin kuvatyökalussa.

Siitä voi vapaasti poimia ideoita tai ottaa käyttöön koko paketin. Omassa luokassani tämä runko on näkyvillä SmartBoardilla, mutta yhtä hyvin voisi käyttää kuvastruktuuria tulostetuilla kuvilla.

Mitä aamunavaus nyt pitää sisällään? Ensimmäisenä toivotetaan kaikille oppilaille henkilökohtaisesti hyvää huomenta ja tervetuloa kouluun. Useimmiten kätellään tai moikataan kättä heilauttamalla. Katsekontakti ja vastaaminen esimerkiksi viittomalla tai ääntelemällä on tärkeää. Samalla oppilaat voivat moikkailla toisiaan. Sen jälkeen sanotaan ja viitotaan, että on mukavaa tavata koulussa ja omassa A-luokassa. Todetaan, että alkamassa on aamupiiri, ja että ensimmäisenä on vuorossa musiikkia. Aamunavauksen alussa on näin harjoiteltu sosiaalisia taitoja kuten tervehtimistä ja oman vuoron odottamista, sekä kommunikaatiotaitoja.

Aamunavauksen ensimmäinen musiikki vaihtuu meillä vuodenaikojen ja vuoden juhlien mukaan. Nyt helmikuussa soittolistalla on siis ollut muun muassa Runebergista, ystävyydestä, laskiaisesta ja talvesta kertovia lauluja. Hyvin harvoin ensimmäinen kappale on vain kuunneltava kappale. Yleensä siis joko soitetaan, tanssitaan tai muuten liikutaan, tai vaikkapa viitotaan kappaleen mukana. Pyörätuolia käyttäviä oppilaita avustetaan liikkumisessa. Kappaleen päätyttyä palataan omille paikoille ja rummutellaan vuorotellen oma nimi. Edellisen illan tai viikonlopun kuulumiset käydään läpi omalla paikalla kommunikaatiokansion avulla tai juttelemalla. Tässä ovat apuna oppilaiden päiväkirjat, joiden tärkeydestä kirjoittelinkin jo aiemmin tässä postauksessani.

Jumppaa ja kalenteriasioita

Kuulumisten jälkeen lähdetään taas liikkeelle vaihtuvan jumpan mukaan. Aamujumppa voi olla liikunnallinen laululeikki tai varsinainen jumppa. Esimerkiksi nyt helmikuun pakkasissa aamujumppa on usein ollut Lumiukkomarssi. Aikuiset ja joskus kaveritkin auttavat apua tarvitsevia tarpeen mukaan.

Tässä ”keskiosioissa” aamunavausta harjoitellaan siis muun muassa hienomotorisia taitoja tai karkeamotorisia taitoja, sosiaalisia taitoja ja kommunikaatiotaitojakaan unohtamatta.

Varsinaiset kalenteriasiat kuuluvat kognitiivisten taitojen alueeseen. Meillä kalenteriasioista käydään läpi ”tarkemmin” viikonpäivä ja kuukausi. Nämä käydään läpi kuvan, tuoksun, esineen ja viittoman kautta. Myös kuukauden viittomista harjoitellaan, sekä päivämäärä ja vuosi mainitaan. Säätilaa tutkaillessa avataan usein ikkuna tai mennään ikkunaan äärelle.

Aamunavauksen lopussa mietitään kommunikaatiotaulun avulla omaa tunnetilaa. Tässä kohdassa jokaisella on mahdollista myös kurkistaa kasvojaan käsipeilistä. Jos tunnetila on esimerkiksi surullinen, löytyy toiselta puolelta toimintataulua vaihtoehtoja pahan mielen syyksi. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi nälkä, väsymys, kipu tai koti-ikävä.

Lopuksi käydään vielä yhdessä läpi päivän ohjelma ja lauletaan piirissä meidän luokkamme yhteinen aamulaulu, jonka jälkeen alkaa ensimmäinen välitunti. Aamunavauksen ja ensimmäisen välitunnin aikaan sijoittuvat ohjaajien aamutauot, jotka toteutetaan porrastetusti.

Joka päivä erilainen

Itselleni aamunavaus on eräänlainen orientoituminen päivään. Sen aikana voi havainnoida, onko esimerkiksi jollakin oppilaalla tavallista väsyneempi tai levottomampi olotila. Vaikka aamunavauksen runko on erilainen, toteutus on joka päivä erilainen. Toisinaan saatan lisätä aamunavauksen sisälle jonkun pienen opetustuokion. Levottomina aamuina tai erityisen aurinkoisina päivinä taas aamunavauksen voi jättää väliin, tai ainakin lyhentää sitä. Joskus aamunavaus pidetään vasta iltapäivällä päivänavauksena. Aamunavausten yhteydessä voi siis harjoitella sekä tuttua struktuuria että muutoksia siinä.

Entä mitä mieltä ovat oppilaat? Oppilaani oikeastaan poikkeuksetta pitävät aamunavauksesta. He osoittavat sen eleillä, ilmeillä ja viittomalla aamunavauksen aikana ja toisinaan muuhun aikaan kuvalla aamunavausta pyytämällä.

Minkälaisia aamunavauksia teillä pidetään vai pidetäänkö ollenkaan?

Talvisin terveisin,

Outi

Kuvat: Papunet.net

Kirjoitus on julkaistu blogissa 20.2.2021.