Miten kommunikointi apuvälineellä tapahtuu?

Kommunikoinnin apuvälineellä voi kirjoittaa viestit itse tai valita ne esimerkiksi kuvallisesta sanastosta. Kommunikointilaitteilla voi tuottaa ääniviestejä, mutta esimerkiksi kansiolla tuotetut viestit sanoittaa keskustelukumppani.

Kommunikoinnin apuvälineitä voi olla käytössä useita, esimerkiksi kommunikointitauluja ja kommunikointikansio sekä puhuva laite tai kommunikointiohjelma tietokoneessa. Apuvälineteknologia ja erilaiset ohjaintavat mahdollistavat viestien kirjoittamisen ja valinnan, vaikka tahdonalaista lihastoimintaa olisi hyvin vähän ja näkökyky olisi rajoittunut. Keskustelukumppani voi myös avustaa apuvälineen käytössä. Silloin keskustelukumppani luettelee apuvälineestä sanastoa tai aakkosia, joilla sanan voi tuottaa kirjain kirjaimelta.

henkilö osoittaa sormella sanaa kuvallisesta kommunikointikansiosta
Kommunikointitaulusta ja -kansiosta viestejä osoitetaan usein sormella, mutta viestejä voi selata myös toisen avustamana. Laajoissa kommunikointikansioissa ja kommunikointiohjelmissa on tuhansia sanoja. Niissä sanasto on rakennettu yleensä niin, että yhdeltä aukeamalta voi ilmaista kokonaisia lauseita. Kuva: Papunet.
Tietokoneissa toimivaa kommunikointiohjelmaa voi käyttää millä tahansa kehon liikkeellä ja sanastot voi kuunnella ennen valintaa. Kommunikointiohjelmiin sisältyy myös askellustoiminto, jolloin sanaston selaus ja valinta onnistuvat esimerkiksi painikkeilla. Viestiruudukossa näkyvä oranssi kehys osoittaa askelluksen etenemisen. Askellus etenee rivin valinnasta yksittäisen merkin valintaan. Kuva: Kehitysvammaliiton Tikoteekki.

Viestintä voi tapahtua avainsanoilla tai kokonaisilla lauseilla riippumatta siitä, kirjoittaako vai tuottaako viestit kuvilla tai bliss-symboleilla. Avainsanoilla tarkoitetaan viestin ymmärtämisen kannalta keskeisiä sanoja. Niillä ilmaistaan esimerkiksi, kehen tai mihin asia liittyy, mitä, missä ja milloin tapahtuu tai millainen joku asia on tai mitä tunteita se herättää. Kun viestintä tapahtuu yksittäisillä avainsanoilla, keskustelukumppanin on tärkeää esittää tarkentavia kysymyksiä ja toistaa viesti ääneen.

Sanattomat ilmaisut ovat luonnollinen osa kommunikointia ja lisäävät kommunikoinnin sujuvuutta myös silloin, kun käytössä on apuvälineitä. Siksi eleitä ja ilmeitä sekä asioiden osoittamista ympäristöstä ei ole syytä unohtaa. Piirtäminen voi olla myös yksi keino ilmaista asioita, kun sanaa ei löydy apuvälineestä.

Ongelmia apuvälineen käytössä?

Kun apuvälineen käytössä ilmenee ongelmia, niihin on syytä hakea apua mahdollisimman pian.

Jos ongelma on apuvälineen toiminnassa, ota yhteys siihen apuvälineyksikköön, josta apuväline on luovutettu. Jos kommunikointi apuvälineen kanssa ei suju, pyydä ohjausta kommunikointikeinoihin ja apuvälineen käyttöön puheterapeutilta tai kommunikaatio-ohjaajalta.

Videoita kommunikoinnista apuvälineellä

Kati käyttää tietokonetta päähiirellä ja kommunikoi läheistensä sekä avustajiensa kanssa näkymättömän aakkostaulun avulla. Video: Kehitysvammaliiton Tikoteekki.
Höpöttäminen ja muu vapaamuotoinen keskustelu ovat monille itsestään selviä ja arkipäiväisiä asioita. Videolla Valteri-koulu Ruskiksen oppilaat heittävät läppää tietokoneohjelmaan kootun sanaston avulla.
Luonnollisten eleiden ja ilmeiden, toiminnan sekä puheen lisäksi kommunikoinnissa käytetään tukiviittomia ja kuvia. Video: Kehitysvammaliiton Tikoteekki.

Lue lisää

Avusteista viestintää käyttävät lapset ja nuoret ovat luovia, tehokkaita ja sinnikkäitä keskustelukumppaneita (Tikonen-julkaisu)

Lisätietoa ja ohjeita keskustelukumppanille

Laajojen kommunikointikansioiden käyttöön voi tutustua sivulla Kansion käytön harjoittelu.

Tietoteknisten apuvälineiden ohjainvaihtoehtoja esitellään sivulla Apuvälineiden helppokäyttöisyys ja ohjaintavat.

Teksti: Maija Ylätupa (Papunet) yhteistyössä Kehitysvammaliiton Tikoteekin asiantuntijoiden kanssa.
Kuvat: Kehitysvammaliiton Tikoteekki ja Papunet
Videot: Kehitysvammaliiton Tikoteekki