Haju- ja makuaistit
Koska maku- ja hajuelämykset herättävät ihmisessä voimakkaita tunne-elämyksiä, voidaan varsinkin myönteisiä maku- ja hajuelämyksiä hyödyntää vuorovaikutuksessa.
Hajuaisti välittää ihmiselle tietoa hänen hengittämänsä ilman ja syömänsä ruoan laadusta. Lapsi pystyy pian syntymänsä jälkeen aistimaan hajuja, esimerkiksi äidinmaidon tuoksun. Kokemuksen myötä ihminen pystyy erottelemaan erilaisia hajuja toisistaan ja paikallistamaan hajun lähteen.
Hajuaistimukset herättävät usein miellyttäviä tai epämiellyttäviä tunnereaktioita sekä muistoja aiemmista tilanteista. Joskus hajulle ei pysty antamaan nimeä, mutta sen herättämän tunteen pystyy kuvailemaan hyvinkin tarkasti. Erilaiset, yksilölliset mieltymykset ja kokemukset aiheuttavat sen, että jokainen meistä aistii tuoksuja ja hajuja hyvin eri tavoin.
Makuaisti liittyy läheisesti hajuaistiin, eikä ihminen pysty erottamaan tarkasti makuja ilman yhteistoimintaa hajuaistinsa kanssa. Jo muutaman viikon ikäinen vauva erottaa makean maun suolaisesta ja reagoi kielteisesti kitkerään tai happamaan makuun. Makuaistimukset herättävät hajuaistimuksen tavoin voimakkaita tunne-elämyksiä. Joitakin makuja rakastaa mutta toisia ei voi lainkaan sietää.
Vaikeimmin kehitysvammaisilla ihmisillä erilaisten maku- ja hajuaistimusten merkitys korostuu varsinkin, jos muiden aistien toiminnassa on vaikeuksia. Jotta maku- ja hajuaistimukset voivat kehittyä, lähi-ihmisten on tärkeää tarjota riittävän selkeitä, toisistaan erottuvia aistimuksia sekä aikaa niiden aistimiseen. Arjessa haju- ja makuaistimuksia voidaan saada monissa eri tilanteissa kuten ruokailun ja kauneudenhoidon yhteydessä, peseytyessä ja ulkona liikuttaessa. Ennen tilannetta tarjottavat maku- tai hajuvihjeet voivat auttaa vaikeimmin kehitysvammaista ihmistä myös tietämään, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Merkitys vuorovaikutuksessa
Koska maku- ja hajuelämykset herättävät ihmisessä voimakkaita tunne-elämyksiä, voidaan varsinkin myönteisiä maku- ja hajuelämyksiä hyödyntää vuorovaikutuksessa vaikeimmin kehitysvammaisen kumppanin kanssa. Tietyt aistimukset voivat vaikuttaa virkistävästi, jolloin vuorovaikutuksessa toimiminenkin helpottuu. Ympäristöön voidaan tutustua yhdessä maistelemalla ja haistelemalla, ja näistä kokemuksista voidaan keskustella.
Maku- ja hajuaistimuksia voidaan hyödyntää myös silloin, kun halutaan selvittää, miten vaikeimmin kehitysvammainen ihminen ilmaisee esimerkiksi haluamista, kieltäytymistä, pitämistä tai inhoamista. Suklaan tuoksu ja maku herättävät erilaisen reaktion kuin sitruunan maku tai jokin epämiellyttävä haju. Näiden aistimusten synnyttämien reaktioiden avulla lähi-ihmiset voivat oppia ymmärtämään myös muihin tilanteisiin liittyviä ilmauksia.
Syöminen ja juominen ovat ihmiselle yleensä miellyttäviä vuorovaikutustapahtumia. Ihminen saattaa kokea nämä tilanteet uhkaavina, mikäli syömisessä on paljon vaikeuksia tai jos suun alue on herkkä kosketus- tai makuärsykkeille. Uusien makujen totutteluun kannattaa tämän vuoksi käyttää paljon aikaa. Ruokailutilanteessa edetään henkilön tahtiin, hänen aloitteitaan seuraten ja niihin reagoiden.
Maku- ja hajuaistimusten vastaanoton ja käsittelyn ongelmat
Jos ihminen maistaa tai haistaa heikosti, hänen on vaikea nauttia makuelämyksistä tai erottaa eri aistimuksia toisistaan. Vanhenemisen myötä monet makuaistimukset muuttuvat laimeammiksi, jolloin myös ruoan merkitys mielihyvän lähteenä vähenee. Useimmat meistä kokevat saman ilmiön myös nuhan yhteydessä.
Maku- tai hajuaistimuksiin yliherkästi reagoiva ihminen ei useinkaan pidä voimakkaan makuisista ruuista tai tuoksuista. Haju- tai makuaisti voi olla niin herkistynyt, että tavallisetkin tuoksut tai maut aiheuttavat huonovointisuutta. Herkkyys tuoksuille saattaa myös häiritä osallistumista moniin vuorovaikutustilanteisiin. Lähi-ihmisten on tärkeää huomioida ihmisen yksilölliset herkkyydet ja muokata vuorovaikutusympäristöt ja tilanteet sellaisiksi, että jokaisen on mahdollista osallistua niihin.
Alireagointi hajuaistimuksiin ilmenee usein poikkeavana haluna haistella ruokia, toisia ihmisiä tai esineitä. Toisaalta epämiellyttävätkään hajut eivät herätä reaktiota. Makuaistimuksiin alireagoiva ihminen saattaa nuolla tai maistella syötäväksi kelpaamattomia esineitä tai asioita, kuten muovailuvahaa tai multaa. Vuorovaikutustilanteissa tällainen toiminta voi tuntua kiusalliselta. Arjessa hyväksyttävien haju- ja makuelämyksien tarjontaa voidaan lisätä entisestään, jolloin tarve hankkia itse voimakkaita aistimuksia syötäväksi kelpaamattomien ärsykkeiden kautta saadaan vähenemään.
Ideoita haju- ja makuaistien aktivointiin arjessa
Yhteisten haju- ja makuelämysten jakaminen tuo uutta sisältöä vuorovaikutukseen. Päivittäisten toimien kuten ruokailun, kylpemisen tai ulkoilun aikana voidaan tarjota mahdollisuuksia erilaisiin maku- ja hajuaistimuksiin:
- maistellaan erilaisia makuja, nimetään maut ja niiden herättämät tunteet
- tarjotaan ruoka-aineita erikseen, vältetään sekoittamasta niitä keskenään
- annetaan haistaa saippuaa ennen kuin aletaan peseytyä
- valitaan yhdessä mieluinen haju- tai partavesi
- käytetään erilaisia eteerisiä öljyjä rentoutuksen tai hieronnan yhteydessä
- haistellaan ulkoillessa, miltä kukat tai metsä tuoksuvat
- maistetaan metsäretkellä, miltä itse poimittu mustikka maistuu.
Teksti: asiantuntija Katja Burakoff / Kehitysvammaliiton Tikoteekki
Kuva: Pekka Elomaa
