Lainsäädäntö takaa oikeudet ja palvelut kommunikoinnin tueksi

Oikeus kommunikointiin turvataan YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 19. artiklassa, jonka mukaan jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista korostaa vammaisten ihmisten tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta muiden kanssa ja kieltää kaikenlaisen syrjinnän vammaisuuden perusteella.

Vammaisilla ihmisillä on oikeus sananvapauteen ja oman mielipiteensä ilmaisemiseen käyttämällään viestintäkeinolla. Sananvapauteen sisältyy myös vammaisten henkilöiden oikeus etsiä, saada ja vastaanottaa tietoja ymmärrettävässä muodossa. Sopimuksessa painotetaan tiedon saavutettavuutta ja taataan vammaisille ihmisille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua tiedottamiseen, viestintään, sähköisten palvelujen sekä tieto-ja viestintäteknologian käyttöön.  

Sopimuksen mukaan valtioiden tulee helpottaa vammaisten ihmisten käyttämien viittomakielen, pistekirjoituksen, puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän sekä muiden saavutettavien viestintäkeinojen käyttöä. Lisäksi valtioiden tulee kehottaa ja kannustaa verkossa toimivia palveluntarjoajia ja viestimiä antamaan tietoa ja palveluja vammaisille henkilöille saavutettavassa muodossa.

Suomen perustuslaki

Suomessa ihmisoikeudet on kirjattu perustuslakiin. Perustuslaissa on määritelty kaikkien Suomessa oleskelevien ihmisten perusoikeudet. Perusoikeuksia ovat esimerkiksi yhdenvertaisuus, oikeus elämään, yksityisyyden suoja ja sananvapaus.

Perustuslain 8 § Yhdenvertaisuus määrää, että ihmiset ovat yhdenvertaisia ja kieltää syrjinnän. Ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan muun muassa iän, sukupuolen, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn vuoksi.

Perustuslaissa säädetään lisäksi jokaisen oikeudesta sanavapauteen. Lain 12 § Sananvapaus ja julkisuus määrää, että jokaisella on oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaus koskee myös puhe- ja kirjoitustaidottomia, joilla on samat oikeudet kuin muilla ihmisillä.

Perustuslain 17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin määrää, että viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan erillisellä lailla (Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta).

Suomen perustuslaki (Finlex)

Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (8 §).

Kohtuulliset mukautukset

Yhdenvertaisuuslaki sisältää pykälän kohtuullisista mukautuksista (15 §). Se määrää, että esimerkiksi viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan tai palvelujen tai tavaroiden tarjoajan on tehtävä kohtuullisia mukautuksia, jos vammainen henkilö tarvitsee niitä.

Vammainen ihminen voi tarvita kohtuullisia mukautuksia voidakseen tehdä työtä, osallistuakseen koulutukseen tai saadakseen yleisesti tarjolla olevia palveluita tai tavaroita.

Kun arvioidaan mukautusten kohtuullisuutta, otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeet, palvelun tarjoajan (esimerkiksi työnantajan) koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus. Lisäksi arvioidaan mukautuksista koituvia kustannuksia palvelun tarjoajalle.

Yhdenvertaisuuslaki (Finlex)

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta edistää vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Laissa säädetään vammaisen henkilön oikeudesta Kansaneläkelaitoksen eli Kelan järjestämään tulkkauspalveluun. Kelan järjestämää tulkkauspalvelua voi hakea silloin, kun henkilö ei ole oikeutettu tulkkauspalveluun seuraavien lakien perusteella: hallintolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, varhaiskasvatuslaki, perusopetuslaki.

Oikeus tulkkauspalveluun on henkilöllä, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun toisen asteen oppilaitoksessa, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino.

Kuulonäkövammaisella henkilöllä on oltava mahdollisuus saada vähintään 360 tulkkaustuntia ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana.

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (Finlex)

Hallintolaki

Hallintolain mukaan viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen viranomaisen aloitteesta vireille tulleessa asiassa silloin, kun asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi sekä niille viittomakielisille, jotka eivät osaa viranomaisen käyttämää kieltä (26 §).

Lain mukaan viranomaisen on ennen asian ratkaisemista varattava sille, jota asia koskee, tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun (34 §).

Hallintolaki (Finlex)

Sosiaalihuoltolaki

Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä asukkailleen sosiaalipalveluja esimerkiksi vammasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen (11 §).

Sosiaalipalveluina on huolehdittava myös kehitysvammaisten henkilöiden erityishuollosta ja vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (14 §).

Lain mukaan kunta järjestää kotipalvelua ihmisille, jotka tarvitsevat apua vamman vuoksi. Kotipalvelulla tarkoitetaan avustamista asumisessa, hoidossa ja huolenpidossa, toimintakyvyn ylläpidossa, lasten hoidossa ja kasvatuksessa sekä asioinnissa ja muissa jokapäiväiseen elämään kuuluvissa tehtävissä. Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina järjestetään ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja (19 §).

Sosiaalihuoltolaki (Finlex)

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista edistää sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun. Lain mukaan sosiaalihuollon on huomioitava toiminnassaan asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet (4 §).

Sosiaalihuollon henkilöstön täytyy selvittää sosiaalihuollon asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Asiakkaalle on selvitettävä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ja muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitykset on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää niiden sisällön ja merkityksen.

Jos sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä tai asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, sosiaalihuollon on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta (5 §).

Kun sosiaalihuoltoa toteutetaan, on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen (8 §).

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (Finlex)

Terveydenhuoltolaki

Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus, johon kuuluvat esimerkiksi kommunikoinnin kuntoutus ja kommunikoinnin apuvälinepalvelut. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa.

Jos kuntoutus on Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa määriteltyä vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, kuntoutuksen järjestämisestä vastaa Kansaneläkelaitos.

Jos kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu ei selkeästi ole osoitettavissa, kuntoutuksen ja apuvälineiden järjestäminen on kunnan tehtävä (29 §).

Terveydenhuoltolaki (Finlex)

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrää, että potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja hänen kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon hänen hoidossaan ja kohtelussaan (3 §).

Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä taikka potilas ei aisti- tai puhevian vuoksi voi tulla ymmärretyksi, terveydenhuollon on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta (5 §).

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (Finlex)

Vammaispalvelulaki

Uusi vammaispalvelulaki hyväksyttiin eduskunnassa alkuvuodesta 2023. Uuden lain mukaan palvelut järjestetään vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan, ja lain oli tarkoitus astua voimaan 1.10.2023.

Nykyinen hallitus on päättänyt avata lain säästöjen saamiseksi. Vammaispalvelulain sisältö tarkentunee vuosina 2023–2024 ja se siirretään astumaan voimaan 1.10.2024.

Lisätietoa

Vammaisten henkilöiden oikeudet (Ihmisoikeuskeskus)

Vammaispalvelujen käsikirja (THL)

EU:n vammaisten oikeuksia koskeva strategia (Euroopan neuvosto)

Vammaisfoorumin teettämän CRPD-kyselyn tulokset ja työryhmien raportit (Vammaisfoorumi)

Teksti: Maija Ylätupa, Papunet