Tietoa olemuskielestä
Tietoa ja esimerkkejä siitä, miten voit vahvistaa vuorovaikutusta olemuskielellä viestivän ihmisen kanssa.
Ihminen viestii olemuksellaan koko ajan. Tunnetilat, kehon tuntemukset, yritys ottaa kontaktia toiseen ihmiseen sekä reaktiot ympäristön tapahtumiin välittyvät yleensä ihmisen katseesta ja ilmeistä sekä toiminnasta. Katse, ilmeet, eleet, kosketus, toiminta sekä ääntely ovat osa olemuskielistä viestintää silloin, kun kommunikointi ei muilla tavoilla onnistu.
Vaikeasti puhe- ja kehitysvammaiselle ihmiselle olemuskieli on usein ainut keino ilmaista itseään ja olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Olemuskielen merkitys vuorovaikutuksessa korostuu myös silloin, kun puhekyky ja kielelliset taidot ovat heikentyneet esimerkiksi vaikean aivovamman tai pitkälle edenneen muistisairauden takia.
Olemuskielellä viestivän henkilön kyky aistia ja käsitellä aistitietoa sekä tuottaa tahdonalaisia liikkeitä ja ylläpitää vireystilaa ovat usein rajoittuneet. Myös keinot ilmaista tunnetiloja ja tarpeita voivat olla hyvin hienovaraisia. Jos lähi-ihmiset eivät huomaa tai tunnista näitä hienovaraisia viestejä, olemuskielellä viestivä henkilö jää ilman vuorovaikutusta.
Olemuskielellä viestivä henkilö haastaakin lähi-ihmiset kehittämään omia vuorovaikutustapojaan ja -taitojaan. Meistä jokainen voi oppia mukauttamaan omaa toimintaamme vuorovaikutuskumppanin tarpeiden ja tilanteen mukaan. Olemuskielinen viestintä edellyttää lähi-ihmisiltä herkkyyttä ja kykyä pysähtyä aidosti tarkkailemaan ja kuuntelemaan, mitä henkilön olemus ja siinä tapahtuvat muutokset kertovat. Joskus ilmaisu voi olla niin hienovarainen tai sijaita sellaisessa osassa kehoa, että sitä on vaikea huomata ja tulkita viestiksi. Siksi onkin tärkeää, että lähi-ihmiset jakavat tietoa toisilleen siitä, mitä he arvelevat tai tietävät olemuskielisten viestien tarkoittavan. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun olemuskielellä viestivä henkilö siirtyy uuteen yhteisöön tai kun hänen vuorovaikutuskumppaneikseen tulee uusia ihmisiä.
Teksti on tuottaneet asiantuntijat Katja Burakoff / Kehitysvammaliiton Tikoteekki sekä Jaana Salminen / puheterapeutti, työnohjaaja
Lisätietoa
Maurinkodin Teemu Mailander: Olemuskielinen ihminen voi vaikuttaa omaan elämäänsä joka päivä (Tikonen-julkaisu)
Myös vaikeimmin kehitysvammainen lapsi osoittaa erityistä kiintymystä vanhempaansa (Tikonen-julkaisu)
Aistit – kanava vuorovaikutukseen
Sonja Miettinen (2020): Syvästi kehitysvammaisen aikuisen mahdollisuudet yhteisyyden kokemiseen. Etnografnen tutkimus sosiaalisesta vuorovaikutuksesta suomalaisissa ryhmäkodeissa (Yhteiskuntapolitiikka-julkaisuja)
Olemuskielisen vuorovaikutuksen vahvistaminen
Meistä jokainen voi oppia mukauttamaan omaa toimintaamme vuorovaikutuskumppanin tarpeiden ja tilanteen mukaan. Seuraavilla sivuilla kerrotaan, mihin asioihin voit kiinnittää huomiota omassa toiminnassasi sekä miten voit huomioida vuorovaikutuskumppanisi yksilölliset aistitoiminnot.
