Palvelujen hakeminen ja palveluohjaus

Kuntoutusta ja arjen tukipalveluja järjestävät monet eri viranomaiset. Osa palveluista sisältyy terveydenhuollon järjestämään lääkinnälliseen kuntoutukseen, ja osa esimerkiksi sosiaalitoimen palveluista on tarkoitettu myös perheelle ja läheisille. Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijältä saa tietoa eri palveluista ja mistä niitä haetaan. Sosiaalityöntekijän kanssa voi laatia myös yksilöllisen palvelusuunnitelman.

Yksilöllinen palvelusuunnitelma

Yksilölliseen palvelusuunnitelmaan kirjataan kaikki ne palvelut, joita puhevammainen lapsi, nuori tai aikuinen tarvitsee arjessaan. Mutta on tärkeää muistaa, että asiakkaan täytyy hakea jokaista tarvitsemaansa palvelua erikseen. Hakemuksessa on hyvä viitata lääkärin, terapeutin, opettajan tai muun asiantuntijan lausuntoihin ja lisätä ne hakemuksen liitteeksi.

Asiakkaan valmistautuminen palvelusuunnitteluun

Puhevammaisen lapsen, nuoren, aikuisen ja hänen läheistensä on tärkeää miettiä, millaista tukea tai apua he arjessa tarvitsevat. Asiakkaan oma valmistautuminen palvelusuunnitteluun on tärkeää, sillä jokainen on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Puhevammaisen henkilön oman mielipiteen selvittämiseksi voidaan tarvita tulkkia tai kuvallisia materiaaleja, jotka helpottavat asian ymmärtämistä ja oman mielipiteen ilmaisua. Apuvälineeksi on kehitetty myös Hyvän elämän palapeli -työkirja. Työkirja on suunniteltu erityisesti perheille.

Tietoa perheiden palvelusuunnittelun tueksi (Verneri.net)

Materiaaleja vammaispalvelujen työntekijöille asiakkaan omien näkemysten selvittämiseksi (Vammaispalvelujen käsikirja)

Palvelujärjestelmässä on monta eri toimijaa

• Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta, esimerkiksi puheterapiasta, toimintaterapiasta ja fysioterapiasta. Lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvät myös tarvittavien apuvälineiden hankinta ja käytön ohjaus. Näiden kuntoutuspalvelujen tarve kirjataan yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan. Kun terveydenhuollon tiedossa on, että henkilö tarvitsee tulkkausta puhevamman takia, terveydenhuollon tehtävänä on myös järjestää tulkkaus asiakkaalle varattuihin tutkimustilanteisiin. Lue lisää kommunikoinnin kuntoutus- ja apuvälinepalveluista.

• Sosiaalitoimi järjestää palveluohjausta, sopeutumisvalmennusta, kommunikaatio-opetusta, asumispalveluita sekä henkilökohtaista apua. Sosiaalitoimen tulee järjestää myös tulkkaus puhevammaiselle asiakkaalle, kun hän tulee esimerkiksi neuvotteluun sosiaalityöntekijän kutsusta. Lue lisää kommunikaatio-opetuksesta ja -ohjauksesta sekä henkilökohtaisesta avusta ja koulunkäynninohjauksesta.

• Kela järjestää kuntoutuspalvelut alle 65-vuotiaille vaikeavammaisille ihmisille. Kela järjestää opiskelun apuvälineitä ammattiin tähtäävissä opinnoissa sekä tulkkauspalvelua puhevammaiselle henkilölle silloin, kun tulkkausta ei saa muun lain nojalla. Lue lisää tulkkauspalvelusta.

• Kelasta saa tilattua myös vammaiskortin, jolla voi todistaa tarpeen avustajan käyttöön esimerkiksi kulttuuritilaisuuksissa tai liikennevälineissä kaikissa EU-maissa. Lue lisää vammaiskortista (Kela)

• Koulu järjestää koulunkäynnissä tarvittavat apuvälineet ja avun, esimerkiksi koulunkäynninohjausta ja tulkkausta . Lue lisää henkilökohtaisesta avusta ja koulunkäynninohjauksesta.

• Vakuutuslaitokset vastaavat kuntoutus- ja apuvälinepalvelujen kustannuksista sekä tulkkauspalvelun järjestämisestä puhevammaiselle henkilölle silloin, kun toimintarajoitteen syynä on tapaturma.

• Neuvontaa ja vertaistukea tarjoavat myös vapaaehtoiset vertaisasiantuntijat sekä vammaisjärjestöt. Lue lisää neuvonnasta ja vertaistuesta.

Lisätietoa lakisääteisten palvelujen järjestämisvastuista (Vammaispalvelujen käsikirja)

Teksti: Maija Ylätupa, Papunet
Videot: Verneri.net ja Kehitysvammaliitto