Palvelujen hakeminen ja palveluohjaus

Puhevammainen lapsi, nuori ja aikuinen tarvitsee usein kuntoutusta sekä muita palveluja, joiden tuella hän voi osallistua ja elää omannäköistään elämää.

Kuntoutusta, apuvälineitä sekä tukea arkeen ja pärjäämiseen järjestävät monet eri viranomaiset. Osa palveluista sisältyy terveydenhuollon järjestämään lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lisäksi osa esimerkiksi sosiaalitoimen palveluista on tarkoitettu myös perheelle ja läheisille. Lakisääteisistä palveluista ja sosiaaliturvasta kerrotaan selkeällä tavalla Järjestöjen sosiaaliturvaoppaassa,

Palveluohjaus ja yksilöllinen asiakassuunnitelma

Tietoa eri palveluista sekä ohjausta palvelujen hakemiseen saa myös hyvinvointialueen sosiaalityöntekijältä. Sosiaalityöntekijän kanssa voi laatia yksilöllisen palvelusuunnitelman, jota kutsutaan nykyisin asiakassuunnitelmaksi.

Videolla kerrotaan, mikä on palvelusuunnitelma ja miten se tehdään. Palvelusuunnitelmaa kutsutaan nykyisin asiakassuunnitelmaksi. Video: Kehitysvammaliitto ry (2015)

Yksilölliseen asiakassuunnitelmaan kirjataan kaikki ne palvelut, joita erityistä tukea tarvitseva lapsi, nuori tai aikuinen tarvitsee arjessaan.

Kirjallinen asiakassuunnitelma ei kuitenkaan oikeuta palvelun saamiseen, vaan henkilön täytyy hakea jokaista tarvitsemaansa palvelua erikseen. Hakemuksessaan henkilön on hyvä viitata lääkärin, terapeutin, opettajan tai muun asiantuntijan lausuntoon ja lisätä lausunto hakemuksen liitteeksi. Voit kysyä neuvoa ja apua palvelujen hakemiseen hyvinvointialueesi sosiaalityöntekijältä.

Asiakkaan kuuleminen palvelutarpeen arvioinnissa

Palvelutarpeen arviointiin liittyvissä tapaamisissa keskustelu tulee käydä asiakkaan käyttämillä kommunikointitavoilla, esimerkiksi selkokielellä ja kuvilla tai tukiviittomilla. Keskustelussa voidaan tarvita tulkkausta sekä selkokielisiä ja kuvallisia materiaaleja, jotka helpottavat asian ymmärtämistä ja oman mielipiteen ilmaisua. Hyvinvointialueen täytyy järjestää vammaiselle henkilölle myös mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon.

Henkilön oma valmistautuminen palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelman tekemiseen on tärkeää, sillä jokainen on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Palveluja tarvitsevan henkilön on hyvä miettiä ja kirjata ylös jo etukäteen niitä tilanteita ja asioita, joissa hän tarvitsee tukea tai apua. Ennakkovalmistautumisen avuksi on kehitetty myös työkirjoja, jotka auttavat pohtimaan omaa elämäntilannetta sekä tuen ja avun tarvetta.

Materiaaleja elämäntilanteen ja palvelutarpeen itsearviointiin

  • Etukäteismateriaalit asiakkaalle palvelujen suunnittelun tueksi (Vammaispalvelujen käsikirja/THL)
    Sivulla on selkokielisiä ja kuvin tuettuja materiaaleja, jotka sosiaalityöntekijä lähettää asiakkaalleen ennen tapaamista. Materiaalit sisältävät mm. ennakkotietoa tapaamisessa käsiteltävistä asioista ja auttavat asiakasta valmistautumisessa tapaamiseen.
  • Hyvän elämän palapeli lapsiperheille (Jaatistietopankki, Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry)
    Hyvän elämän palapelin avulla perhe voi koota omaan elämäänsä liittyvät avun ja tuen tarpeet.
  • Hyvän elämän kortit nuorille (Jaatistietopankki, Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry)
    Hyvän elämän kortit nuorille auttavat pohtimaan omaa elämäntilannettaan ja itselleen tärkeitä asioita.

Kun henkilö ei pysty hoitamaan asioitaan itse

Jos sairaus tai vamma vaikeuttaa asioiden hoitamista itse, henkilö voi valtuuttaa lähiomaisen tai muun luotettavan henkilön hoitamaan omia asioitaan. Edunvalvonnasta ja toisen henkilön asioiden hoitamisesta kerrotaan Digi- ja väestötietoviraston nettisivuilla.

Lisää tietoa

Järjestöjen sosiaaliturvaopas (Sosiaaliturvaopas)

Asiakassuunnitelma (Vammaispalvelujen käsikirja/THL)

Puhevammaisten tulkkauspalvelu (Papunet)

Tuettu päätöksenteko (Vammaispalvelujen käsikirja/THL)

Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen (Digi- ja väestötietovirasto)

Teksti: Maija Ylätupa, Papunet
Video: Kehitysvammaliitto ry