Tulkkauspalvelu

Puhevammainen henkilö voi käyttää tulkkauspalvelua työssä, päiväkodissa, koulussa ja opiskelussa, asioinnissa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä harrastamisessa ja virkistäytymisessä.

Tulkki tulkitsee, selventää ja avustaa viestinnässä

Tulkin tehtävänä on epäselvän puheen selventäminen, tekstin tulkkaaminen puheeksi tai puheen tulkkaaminen tekstiksi. Tulkin tehtävänä on myös kääntää kuva- tai blisskieliset viestit puhekielelle ja tulkata viestejä myös puhelinkeskusteluissa. Lisäksi tulkin tehtäviin kuuluvat tekstimuotoisen sisällön selventäminen puhevammaiselle henkilölle sekä lomakkeiden täyttäminen puhevammaisen henkilön kanssa.

Puhevammainen henkilö voi tuottaa viestejä ilmeillä ja eleillä, yksittäisillä äänteillä ja sanoilla, piirtämällä, aakkostaululla, sana- ja lauselistoilla, sormiaakkosilla, viittomilla tai osoittamalla esineitä ja kuvia. Tulkin tehtävänä on tällöin viestin tulkinta ja toistaminen puheena. Tarvittaessa tulkki selventää keskustelukumppanien viestit puhevammaiselle henkilölle käyttäen esimerkiksi selkokieltä tai muuta toimivaa kommunikointikeinoa.

Tulkki avustaa tarvittaessa kommunikoinnin sujuvuuteen ja tulkkaustilanteen onnistumiseen vaikuttavissa asioissa. Hän avustaa esimerkiksi apuvälineen käytössä ja tukee asiakkaan kommunikointia kannustamalla häntä vuorovaikutukseen ja vahvistamalla hänen keskustelualoitteitaan sekä eri kommunikointikeinojen käyttöä. Tulkki myös kannustaa ja ohjaa lähihenkilöitä kommunikoimaan asiakkaan kanssa.

Tulkkauspalveluun kuuluu myös tulkkaustilanteeseen liittyvä vähäinen kommunikointimateriaalin valmistaminen, esimerkiksi muutaman uuden kuvan lisääminen kommunikointikansioon tai lauseen lisääminen puhelaitteeseen.

Mistä puhevammainen henkilö saa tulkkauspalvelua?

Tulkkausta järjestetään usean eri lain perusteella ja siksi järjestämisvastuu on jakautunut useammalle eri viranomaiselle. Ensisijaisesti järjestämisvastuussa on se viranomainen, jonka palvelua käyttäessään puhevammainen henkilö tarvitsee tulkkausta. Muihin vuorovaikutustilanteisiin puhevammainen henkilö voi hakea tulkkauspalvelua Kelasta. Mikäli puhevammaisuuden syynä on tapaturma tai liikennevahinko, tulkkauspalvelun järjestää vakuutuslaitos.

Esimerkkejä:

• Kunta järjestää tulkkauspalvelun puhevammaiselle lapselle päivähoitoon sekä puhevammaiselle oppilaalle, joka käy peruskoulun 1-9 luokkaa tai TUVA-koulutusta (ns. 10-luokkaa). Tarve tulkkauspalveluun kirjataan tällöin henkilökohtaiseen varhaiskasvatus- tai opetussuunnitelmaan. Lue lisää: Muu kuin Kelan järjestämä tulkkaus (Kela)
• Kela puolestaan järjestää opiskelutulkkauksen peruskoulun jälkeisiin opintoihin (perusopetuksen jälkeiset ammatilliset tai ammatillisiin opintoihin tähtäävät opinnot). Lue lisää: Opiskelutulkkaus (Kela)
• Hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää tulkkaus silloin, kun puhevammainen henkilö on kutsuttu käynnille sosiaali- tai terveydenhuoltoon ja on tiedossa, että henkilö tarvitsee tulkkausta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi, kun puhevammainen henkilö on kutsuttu toimenpiteeseen tai tutkimuksiin sairaalassa, tai hänelle on sovittu neuvottelu sosiaalityöntekijän kanssa. Hyvinvointialue järjestää tulkkauksen myös silloin, kun puhevammainen henkilö jää sairaalahoitoon pidemmäksi aikaa. Lue lisää: Muu kuin Kelan järjestämä tulkkaus (Kela)
• Kela puolestaan järjestää tulkkauksen silloin, kun puhevammainen henkilö varaa ajan lääkärille itse tai joutuu sairaalaan äkillisesti, esimerkiksi sairauskohtauksen tai muun hätätilanteen takia.
• Kela järjestää myös tulkkausta työhön, asioimiseen ja muuhun yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen sekä virkistäytymiseen. Puhevammainen henkilö voi saada tulkkauspalvelua enintään 180 tuntia vuodessa. Lisätunnit ovat harkinnanvaraisia. Lue lisää: Vammaisten tulkkauspalvelu (Kela)
• Kela järjestää tulkkauspalvelua ulkomaanmatkalle yleensä enintään kahdeksi viikoksi. Lue lisää: Tulkkaus ulkomaanmatkalle (Kela)
• Kela järjestää tulkkauspalvelua myös etänä. Lue lisää: Etätulkkaus (Kela)
• Lisäksi esimerkiksi esitutkintaa suorittavan poliisiviranomaisen on huolehdittava tarvittaessa tulkkauksen järjestämisestä asiakkaalle. Lue lisää: Muu kuin Kelan järjestämä tulkkaus (Kela)

Oikeus Kelan järjestämään tulkkauspalveluun

Oikeus Kelan järjestämään tulkkauspalveluun on puhevammaisella henkilöllä, joka ei saa tulkkausta muiden lakien perusteella. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilö pystyy ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja että hänellä on käytössään toimiva kommunikointikeino (esimerkiksi kuvat, viittomat, blisskieli). Oikeutta Kelan järjestämään tulkkauspalveluun haetaan yleensä kerran. Hakemuksen voi jättää mihin aikaan vuodesta tahansa. Hakemuksen liitteeksi on täytettävä Kelan asiakastietolomake sekä toimitettava asiantuntijan lausunto tulkkauspalvelun tarpeesta.

• Asiakastietolomakkeeseen täytetään tieto hakijan kommunikointikeinoista ja kuvaus siitä, millaista tulkkausta hän tarvitsee.
• Haku- ja asiakastietolomakkeita sekä täyttöohjeet saa kaikista Kelan toimistoista ja palvelupisteistä sekä nettisivuilta. Asiakastietolomakkeen täyttöohje on saatavilla myös kuvilla tuettuna.
• Asiantuntijalausunnon voi kirjoittaa puheterapeutti, lääkäri tai esimerkiksi sosiaalityöntekijä. Asiantuntijan lausunnossa tulee ilmetä tulkkauspalvelun tarve, millainen tulkkaustarvetta aiheuttava vamma, sairaus tai toimintarajoite on, mitä kommunikointikeinoja asiakkaalla on käytössään sekä miksi asiakas hyötyy tulkkauspalvelusta.

Videoita tulkkauspalvelusta

Lähteet ja lisätietoa

Lainsäädäntö takaa oikeudet ja palvelut kommunikoinnin tueksi

Vammaisten tulkkauspalvelu (Kela)

Näin haet oikeutta vammaisten tulkkauspalveluun (Kela)

Muu kuin Kelan tulkkaus (Kela)

Suomen Puhevammaisten Tulkit ry

Etätulkkaus puhevammaisten tulkkauspalveluna (Tikonen-lehti)

Roisko E, Vesala H ja Ylitalo J. Myönnetty, ei käytetty. Selvitys puhevammaisten tulkkauspalvelun haasteista ja mahdollisuuksista vuosina 2011–2014. Kela, Työpapereita 143, 2018. ISSN 2323-9239 (Helda)

Teksti: Maija Ylätupa, Papunet