Palvelujen hakeminen ja palveluohjaus
Puhevammainen lapsi, nuori ja aikuinen tarvitsee usein kuntoutusta sekä muita palveluja, joiden tuella hän voi osallistua ja elää omannäköistään elämää.
Kuntoutusta ja tukipalveluja järjestävät monet eri tahot. Osa palveluista sisältyy lääkinnälliseen kuntoutukseen. Osa sosiaalitoimen palveluista on tarkoitettu myös perheelle ja läheisille.
Palveluiden järjestämisvastuut on jaettu usealle taholle
- Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta, esimerkiksi puheterapiasta, toimintaterapiasta ja fysioterapiasta. Lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvät myös tarvittavat apuvälineet. Palvelujen tarve kirjataan kuntoutussuunnitelmaan.
- Sosiaalitoimi järjestää palveluohjausta, sopeutumisvalmennusta, kommunikaatio-opetusta, asumispalveluita sekä henkilökohtaista apua.
- Kela järjestää kuntoutuspalvelut alle 65-vuotiaille vaikeavammaisille ihmisille. Kela järjestää myös puhevammaisten tulkkauspalvelun sekä opiskelussa tarvittavat apuvälineet. Kelasta voi myös hakea vammaiskortin, jolla voi todistaa tarpeen avustajan käyttöön esimerkiksi kulttuuritilaisuuksissa tai liikennevälineissä.
- Koulu järjestää koulunkäynnissä tarvittavat apuvälineet sekä koulunkäynninohjaajan.
- Vakuutuslaitokset vastaavat esimerkiksi kuntoutus- ja apuvälinepalvelujen kustannuksista, jos toimintarajoitteen syynä on tapaturma.
- Neuvontaa ja vertaistukea tarjoavat myös vapaaehtoiset vertaisasiantuntijat sekä vammaisjärjestöt.
Lisätietoa lakisääteisten palvelujen järjestämisvastuista (Vammaispalvelujen käsikirja)
Mistä apua palvelujen hakemiseen?
Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijältä saa tietoa eri palveluista ja mistä niitä haetaan. Sosiaalityöntekijän kanssa voi laatia myös yksilöllisen palvelusuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan kaikki ne palvelut, joita puhevammainen lapsi, nuori tai aikuinen tarvitsee. Kirjallinen palvelusuunnitelma ei vielä oikeuta palvelujen saamiseen, vaan jokaista palvelua täytyy hakea erikseen. Hakemuksessa on hyvä viitata lääkärin, terapeutin, opettajan tai muun asiantuntijan lausuntoihin ja lisätä ne hakemuksen liitteeksi.
Kirjallinen palvelusuunnitelma ei vielä oikeuta palvelun saamiseen, vaan henkilön täytyy hakea jokaista tarvitsemaansa palvelua erikseen.
Ennen palvelusuunnitelman tekemistä puhevammaisen lapsen, nuoren, aikuisen ja hänen läheistensä on tärkeää miettiä, millaista tukea tai apua arjessa tarvitaan. Puhevammaisen henkilön oman mielipiteen selvittämiseksi voidaan tarvita tulkkia tai esimerkiksi asiaa ja mielipidettä havainnollistavia kuvallisia materiaaleja. Apuvälineeksi on kehitetty myös Hyvän elämän palapeli -työkirja, joka on suunniteltu erityisesti perheille.
Tietoa perheiden palvelusuunnittelun tueksi (Verneri.net)
Materiaaleja vammaispalvelujen työntekijöille asiakkaan omien näkemysten selvittämiseksi (Vammaispalvelujen käsikirja)