Tukiviittominen

Tukiviittominen on ilmaisutapa, jossa käytetään viittomakielen viittomia puheen rinnalla ja puhutun kielen tapaan. Viittominen tukee puheen kehitystä ja toimii varhaisena kommunikointikeinona. Viittominen on myös toimiva kommunikointikeino läpi elämän, jos puhe ei kehity odotetulla tavalla.

Miksi tukiviittomat?

• Viittomien tulkinta perustuu näköaistiin. Asioiden hahmottaminen näkemällä on esimerkiksi pienelle lapselle ja viittomilla viestivälle aikuiselle kuulonvaraista hahmottamista helpompaa.
• Puheen ja viittomien yhtäaikainen käyttö tukee puhutun kielen ymmärtämistä, lisää puheyrityksiä ja tarjoaa ilmaisukeinon esimerkiksi pienelle lapselle ennen kuin puhe on kehittynyt.
• Viittomat on toimiva ilmaisukeino, jos puhe ei kehity odotetulla tavalla.

Viittomat opitaan mallista

Jotta lapsen kommunikointi voi kehittyä, hän tarvitsee mukavia kokemuksia yhdessäolosta toisten ihmisten kanssa sekä tunteen siitä, että hänet huomataan ja hänelle vastataan. Aluksi lapsi ottaa kontaktia toiseen ihmiseen käyttämällä eleitä ja ilmeitä. Osoittamista lapsi alkaa käyttää yleensä siinä vaiheessa, kun vartalon hallinta mahdollistaa käsien käytön.

Osoittaminen, eleet ja ilmeet luovan pohjan myös viittomiselle. Lapsi alkaa käyttää kommunikoidessaan samoja eleitä, joita vanhemmat käyttävät puheensa rinnalla. Monet viittomat muistuttavatkin eleitä, joilla havainnollistamme asioita.

Tukiviittomat tulisi ottaa käyttöön aina, kun puheen kehitys viivästyy. Kun käytät tukiviittomia läheisesi kanssa, puhu normaalisti ja viito keskeiset sanat samalla, kun puhut ne.

Lapsi oppii viittomaan, kun hän näkee viittomien käyttöä arjen eri tilanteissa ja kun viittomat alkavat yhdistyä arjen tapahtumiin. Monelle lapselle ja miksei aikuisellekin viittomia on luontevaa opetella myös leikkien, pelien sekä tuttujen laulujen ja lorujen avulla. Tutustu Papunetin tukiviitottuihin lauluihin.

Lapsen kommunikoinnin ja sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta on tärkeää, että viittovia ihmisiä on niin kotona, päiväkodissa kuin koulussakin. Kotona mallia viittomien käytöstä antavat vanhemmat ja sisarukset, päiväkodissa ja koulussa puolestaan työntekijät sekä mielellään myös lapsen ikätoverit. Päiväkodissa usein koko lapsiryhmä omaksuu viittomia luonnollisena osana kommunikointia.

Monen mielestä on helpointa muistaa viittomat, jotka kuvaavat eleenä sanan merkitystä (tulla, syödä). Näitä viittomia kannattaakin sisällyttää viittomien opettelun ja käytön alkuvaiheeseen. Myös perheenjäsenet (äiti, isä, mummo, vaari) sekä muut tärkeät ihmiset ja arkipäivän toimintaan liittyvät viittomat (istua, nukkua, juosta) on hyvä ottaa käyttöön heti opettelun alkuvaiheessa.

Kun alat opetella viittomista, älä pelkää, että viitot väärin. Taito harjaantuu viittomisen myötä!

Kun lapsen kommunikointia aletaan tukea viittomilla, vanhemmat ja muut perheenjäsenet ovat itsekin aloittelijoita viittomien opettelussa. Siksi he voivat aluksi viittoa vain yhden sanan lauseesta. Esimerkiksi äiti voi kertoa lapselle, että nyt lähdetään ulos ja viittoo sanan ”ulos”. Mitä tarkempaa ilmaisua viittomilla halutaan tuottaa, sitä useampi sana viitotaan. Tukiviittomisessa sanat viitotaan aina siinä järjestyksessä kuin ne puhutaan. Viittomakielessä sen sijaan sanat viitotaan eri järjestyksessä, koska viittomakielen rakenne on erilainen.

Jos puhe kehittyy, se syrjäyttää jossakin vaiheessa luonnostaan viittomat. Viittomista tulisi kuitenkin jatkaa niin kauan kunnes lapsi sekä ymmärtää että tuottaa puhetta riittävästi. On tärkeää muistaa, että viittomilla kommunikoiva lapsi tai aikuinen tarvitsee aina viittovia lähi-ihmisiä ympärilleen.

Ohjausta tukiviittomien harjoitteluun

Koska viittomat tapahtuvat käsien liikkeenä, niitä on hankala opetella pelkästään kirjoista ja kuvista. Siksi opettelussa tarvitaan toisen näyttämää mallia tai netistä löytyviä viittomavideoita. Viittomakuvia voi hyödyntää aiemmin opittujen viittomien muistamisessa. Tutustu kuvapankin videoihin, joissa on on tukiviitottuja lauseita arjen tilanteisiin.

Tukiviittomien opetteluun kannattaa hakea ohjausta varsinkin alkuvaiheessa. Kun lapsella todetaan tarve tukiviittomien käyttöön, vanhemmat saavat ohjausta yleensä lapsen puheterapeutilta. Tarvittaessa puheterapeutti suosittelee perheelle kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta. Myös viittovan aikuisen lähi-ihmiset voivat hakea kommunikaatio-opetusta ja -ohjausta, jossa he voivat opetella tukiviittomia ja harjoitella tukiviittomista. Lisätietoa kommunikaatio-opetuksesta ja -ohjauksesta.

Lisätietoa

Viittominen vahvistaa puhetta

Viittomat kommunikoinnissa -opasvihko (pdf)

Huuhtanen, K. (toim.) (2012). Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Kehitysvammaliitto ry, Opike.

Teksti: Maija Ylätupa (Papunet) yhteistyössä Kehitysvammaliiton Tikoteekin sekä Kuurojen Liiton asiantuntijoiden kanssa
Videot: Kehitysvammaliiton Tikoteekki