Kerronta avainsanoilla tai lauseilla

Kommunikointi voi tapahtua yksittäisillä sanoilla tai kokonaisilla lauseilla. Sanatontakaan viestintää ei saa unohtaa.

Kuvien avulla voi välittää viestejä silloinkin, kun kommunikointiin liittyy kielellisiä vaikeuksia. Kun kerronta tapahtuu yksittäisillä kuvilla, viestien vastaanottajan täytyy tulkita ja tarkentaa viestiä. Viestin vastaanottajan on oltava tarkkana tulkinnassaan, ettei hän tahtomattaan vaikuta viestin sisältöön. Kerronta lauseilla vaatii puolestaan viestijältä hyviä kielellisiä taitoja. Se edellyttää myös, että viestin vastaanottaja odottaa ja antaa tilaa sekä aikaa viestien kirjoittamiseen. Vain siten keskustelu voi edetä tasapuolisesti ja vastavuoroisesti.

Ilmaisu yksittäisillä avainsanoilla

Avainsanoilla tarkoitetaan viestin sisällön kannalta keskeisiä sanoja. Avainsanoihin perustuu myös viestintä tukiviittomilla. Avainsana voi viitata tekemiseen tai tapahtumaan, tekijään tai tekemisen kohteeseen sekä aikaan tai paikkaan. Suurin osa kuvilla viestivistä henkilöistä ilmaisee asiat avainsanoilla ja täydentää ilmaisua muilla mahdollisilla keinoilla kuten luonnollisilla eleillä ja toiminnalla.

Näkymä avainsanoilla ilmaisusta kommunikointikansiossa, avainsanat matkustaa, kesä.
Avainsanoilla tuotetun viestin ”matkustaa – kesä” tulkinta edellyttää keskustelukumppanilta tarkentavia kysymyksiä kuten ”kuka matkustaa?”, ”minne matkustaa?”. Kuvassa olevan sanaston voi tulostaa Papunetin materiaaleista. Kuva Papunet.

Kun viestit tuotetaan avainsanoilla, keskustelukumppanin tehtävänä on esittää tarkentavia kysymyksiä. Tarkentavia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

  1. Kuka tekee?
  2. Mitä tekee?
  3. Mihin tekeminen liittyy tai missä se tapahtuu?
  4. Milloin tekeminen tapahtuu?

Kun tarkennukset on tehty, keskustelukumppani toistaa viestin kokonaisuudessaan ja varmistaa, että viesti on niin kuin lähettäjä sen tarkoitti.

Ilmaisu lauseilla

Lauseen tuottaminen kuvilla ja kansion avulla on hidasta ja vaativaa, mutta tarkempaa. Lauseiden tuottaminen edellyttää kielellisiä taitoja kuten sanajärjestyksen ja muiden kieliopillisten taitojen hallintaa. Monissa kommunikointikansioissa sanasto on rakennettu niin, että yhdeltä aukeamalta voi muodostaa kokonaisia lauseita.

Näkymä laajasta kommunikointikansiosta.
Lausetasoisen viestin sisältö kuvilla: minä – matkustaa – loma – Lappi. Kuva: Papunet.

Kun ilmaisu tapahtuu lauseilla, keskustelukumppanin rooli viestin tarkentamisessa ja tulkinnassa on yleensä vähäisempi. Mutta myös silloin kumppanin tehtävänä on toistaa osoitettujen kuvien merkitykset ääneen ja sillä tavoin sanallistaa viesti.

Kun viestintä tapahtuu kommunikointilaitteella, laitteen puhetoiminto muuntaa esimerkiksi kuvaviestit puheeksi. Monissa kommunikointiin suunnitelluissa kuvasovelluksissa sanat kuullaan silloin perusmuodossa, eli siinä muodossa, miten kuvat on nimetty. Sen sijaan suomenkielisissä laajoissa kommunikointiohjelmissa kuvaviestit taipuvat lauseen kieliopin mukaan. Näistä ohjelmista kerrotaan lisää Kommunikointiohjelmat-sivuilla.

Luonnolliset sanattomat ilmaisukeinot ovat osa viestintää

Luonnollisia viestintäkeinoja kuten katsetta, ilmeitä, eleitä ja toimintaa ei ole syytä unohtaa silloinkaan, kun viestintä tapahtuu apuvälineellä. Sanattomat viestit ovat spontaaneja ja nopeita ilmaisuja, jotka lisäävät kommunikoinnin sujuvuutta. Esimerkiksi kuulumisia kysyttäessä välittömin vastaus saadaan yleensä katseesta, ilmeistä ja eleistä. Ja vasta sen jälkeen kuulumisista kerrotaan tarkemmin sanallisesti. Apuvälineen käyttö vaatii lähes aina ponnistelua. Siksi jo apuvälineen käytön harjoittelussa kannattaa panostaa nimenomaan sellaisten asioiden kerrontaan, joita ei voi tuottaa muilla ilmaisukeinoilla.

Videoita

Kati käyttää tietokonetta päähiirellä ja kommunikoi läheistensä sekä avustajiensa kanssa näkymättömän aakkostaulun avulla. Video: Kehitysvammaliiton Tikoteekki.
Höpöttäminen ja muu vapaamuotoinen keskustelu ovat monille itsestään selviä ja arkipäiväisiä asioita. Videolla Valteri-koulu Ruskiksen oppilaat heittävät läppää tietokoneohjelmaan kootun sanaston avulla. Video: Kehitysvammaliiton Tikoteekki.
Videolla näkyy miten monin eri tavoin aikuinen voi tukea lapsen osallistumista ja kommunikointia leikkitilanteessa. Luonnollisten eleiden ja ilmeiden, toiminnan sekä puheen lisäksi kommunikoinnissa käytetään tukiviittomia ja kuvia. Video: Kehitysvammaliiton Tikoteekki.

Laajojen kommunikointikansioiden rakenteesta ja käyttötavoista kerrotaan lisää sivulla Kansion käytön harjoittelu.

Tietoteknisten apuvälineiden ohjainvaihtoehtoja esitellään sivulla Apuvälineiden helppokäyttöisyys ja ohjaintavat.

Teksti: Maija Ylätupa (Papunet) yhteistyössä Kehitysvammaliiton Tikoteekin asiantuntijoiden kanssa.
Kuvat: Papunet
Videot: Kehitysvammaliiton Tikoteekki