Kommunikointiohjelmat ovat monipuolisia apuvälineitä

Kommunikointiohjelma asennetaan yleensä tietokoneeseen tai tablettilaitteeseen, osa ohjelmista toimii myös älypuhelimissa. Kommunikointiohjelman sanastot eli taulustot sisältävät yksittäisiä sanoja sekä ns. pikaviestejä. Molempia havainnollistetaan piirroskuvilla. Sanasto voi koostua myös bliss-symboleista. Viestit valitaan tai kirjoitetaan joko suoralla kosketuksella, hiirellä, katseohjauksella tai käyttämällä askellustoimintoa ulkoisten kytkinten välityksellä. Painikkeet ja muut kytkimet liitetään laitteeseen sovittimen avulla. Ohjaimista kerrotaan lisää Apuvälineiden helppokäyttöisyys ja ohjaintavat -sivulla.

Kommunikointiohjelmassa on puhesynteesiohjelma, joka lukee viestit ääneen. Suomessa käytetään yleensä puhesynteesiohjelmaa, joka taivuttaa esimerkiksi kuvilla tuotetut viestit suomen kielen sijapäätteiden mukaan (”minä olin eilen kotona”). Mikäli käytössä on muu kuin tällaisen taivuttimen sisältävä ohjelma, sanat kuullaan perusmuodoissaan (”minä olla eilen koti”). Kommunikointiohjelmiin sisältyy myös ruutunäppäimistö- ja sanaennustusohjelma.

Monet kommunikointiohjelmat mahdollistavat myös etäkommunikoinnin. Joissakin on oma sähköpostiohjelma, toisissa myös tekstiviestiominaisuus. Kommunikointiohjelmasta lähetetyt sähköpostiviestit ja tekstiviestit välittyvät viestin vastaanottajalle symbolipohjaisina tai tekstiksi muunnettuina riippuen vastaanottajan sähköposti- ja tekstiviestiohjelmien ominaisuuksista.

Kommunikointiohjelmaan voidaan lisätä myös ohjauspaneeli ympäristönhallintalaitteita varten. Ympäristönhallintajärjestelmään voidaan liittää esimerkiksi kodinelektroniikkaa.

Kommunikointiohjelman hankinta on prosessi

Yksilöllisen kommunikointiohjelman hankinta ja sisällön rakentaminen perustuvat kommunikoinnin apuvälinearviointiin. Arviointi ja hankinta tapahtuvat yleensä erikoissairaanhoidon apuvälineyksiköissä.

Kommunikointiohjelman käyttö on vaativampaa kuin esimerkiksi kommunikointikansion tai puhelaitteen käyttö. Siksi kommunikointiohjelman hankintaa edeltää yleensä kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi.

Arvioinnissa keskeisiä kysymyksiä ovat:

• Miten henkilö kommunikoi: kuvilla, kirjoittamalla, bliss-symboleilla?
• Millaisia kommunikoinnin apuvälineitä henkilöllä jo on tai tarvitaan tämän lisäksi?
• Millä tavoin henkilö käyttää tietokonetta: suoralla kosketuksella, hiirellä, katseohjauksella tai askellustoiminnolla?
• Millaisissa tilanteissa ja millaisia kommunikointitarpeita henkilöllä on?
• Miten sanaston selaaminen ja viestien löytäminen sujuu? 
• Onko henkilölle on nimetty omasta lähiyhteisöstä tukihenkilö uuden apuvälineen käytön harjoitteluun?
• Kuka lähiyhteisöstä varmistaa, että apuväline on aina toimintakunnossa ja tarvittaessa toimittaa sen huoltoon?

Arviointi- ja kokeilujakson pituus vaihtelee, mutta yleensä se kestää useita kuukausia. Prosessissa on huomioitava, että kommunikointiohjelman käytön lisäksi myös itse laitteen ohjaintapa voi vaatia harjoittelua ennen kuin päästään varsinaiseen kommunikoinnin harjoitteluun apuvälineen avulla. Kommunikointiohjelmaan rakennetaan arvioinnin aikana myös yksilöllinen kommunikointisanasto.

Kommunikointiohjelman lisäksi puhevammainen henkilö tarvitsee edelleen ei-teknisiä kommunikoinnin välineitä, kuten kommunikointikansion. Laitetta ei voi käyttää kosteassa tai kylmässä ympäristössä ja ajoittain se on poissa käytöstä esimerkiksi huollon tai ohjelmien päivitysten vuoksi.

Lähi-ihmisten rooli apuvälineen käytön tukena

Apuvälinearvioinnin aikana sovitaan, kuka tai ketkä puhevammaisen ihmisen läheisistä toimivat apuvälineen käytön tukena, ja heidät perehdytetään näihin tehtäviin. Lähi-ihmisten apua tarvitaan esimerkiksi tietokoneen avaamisessa ja ohjainten asettelussa sekä perusohjelmistojen päivityksessä.

Tukihenkilöille opastetaan myös, miten sanastoon voi lisätä yksittäisiä sanoja. Suuremmat sanastopäivitykset tapahtuvat jatkossakin apuvälineen hankinnasta vastaavassa apuvälineyksikössä. Jos apuvälineen käytössä on ongelmaa tai apuväline ei enää riitä kommunikointiin, kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman pian apuvälineyksikköön.

Jos henkilö ja hänen lähipiirinsä tarvitsevat enemmän tukea uuden kommunikoinnin apuvälineen käyttöön, puheterapeutti voi myös suositella lisäopetusta sosiaalitoimen kustantamana kommunikaatio-opetuksena ja -ohjauksena.

Lisätietoa kommunikaatio-opetuksesta ja -ohjauksesta

Tietoa kommunikointiohjelman hankinnasta apuvälineeksi (Tikoteekkiverkosto)

Teksti: Maija Ylätupa (Papunet) yhteistyössä Kehitysvammaliiton Tikoteekin asiantuntijoiden kanssa.
Videot: Kehitysvammaliiton Tikoteekki